Tiivistelmä
Vaatteita ja kodintekstiilejä kulutetaan Suomessa noin 70 000 t vuodessa. 2000-luvun loppupuolella tekstiilijätteen määrä ja osuus yhdyskuntajätteestä ovat olleet kasvussa. Arvioiden mukaan uudelleenkäyttöön ohjautuu kulutuksesta noin 30 % ja kierrätykseen noin 14 %. Suurin osa tekstiilijätteestä sijoitetaan kaatopaikoille. Mikäli orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituskielto tulee voimaan vuonna 2016, tekstiilijätteen kaatopaikkasijoitukselle on kehitettävä vaihtoehtoja; osa tekstiilijätteestä voi soveltua materiaalina hyödynnettäväksi, osalle voi energiahyödyntäminen olla parempi ratkaisu esim. haitallisten aineiden poistamiseksi kierrosta.
Tekstiilijätteen uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisääminen edistäisi jätteen määrän vähentämistä sekä yhdyskuntajätteelle asetetun 50 % kierrätystavoitteen saavuttamista. Huonolaatuisten ja lyhytikäisten vaatteiden uudelleenkäyttöpotentiaali voi olla heikko. Siksi vaatejätteen tuottajalla (kuluttajalla, kaupalla, teollisuudella) pitäisi olla mahdollisuus myös toimittaa vaatteet materiaalikierrätykseen, jos se elinkaarenaikaisten vaikutusten perusteella on suositeltavaa. Näin kuluttajalle tarjoutuisi mahdollisuus noudattaa jätelain mukaista etusijajärjestystä. Tekstiilijätteen kierrätys vähentäisi tekstiilien tuotantoon liittyvää energian-, veden- ja kemikaalien kulutusta sekä näihin liittyviä haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten ilmastonmuutos, rehevöityminen ja toksisuusvaikutukset. Vaikutukset ulottuisivat paljon laajemmalle kuin Suomeen ja jätehuoltoon.
Aiempien selvitysten perusteella kierrätyksen edistämisen pääongelmat liittyvät riittävän suurten ja tasalaatuisten materiaalivirtojen kokoamiseen, jotta suhteellisen kalliit investoinnit kierrätysteknologioihin kannattaisivat. Tekstiilien uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisäämispotentiaalin suuruus on kuitenkin toistaiseksi vielä epäselvä, ja tämä hanke tähtää sen hahmottamiseen. Nykyisin kaatopaikalle päätyvän tekstiilijätteen laadusta ei ole tietoa, joten kierrätyskelpoisten materiaalivirtojen realistinen arviointi ei ole nykytiedoilla mahdollista.
Laadun lisäksi määräarviot kaipaavat täsmennystä. Vasta tämän tiedon pohjalta voidaan arvioida kierrätysteknologioiden soveltuvuutta ja keräyslogistiikan kehittämismahdollisuuksia. Ohjauskeinojen mahdollisuuksia ja tarpeita on tarkasteltava alan toimijoiden vapaaehtoisen verkostoitumisen ohella. Mahdollisiksi todettavien toimenpidelinjojen ympäristö-, kustannus- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnilla saadaan päätöksentekijöille tietoa toimien vaikutuksista.
Hankkeen tavoitteet
Tämän hankkeen tavoitteina on
- arvioida mahdollisuuksia ja esteitä tekstiilien kierrätyksen edistämiseen Suomessa
- analysoida tekstiilien kierrätyksen lisäämisen ympäristö-, kustannus- ja sosiaalisia vaikutuksia
- esittää toimenpide-ehdotuksia tekstiilijätteen kierrätyksen edistämiseksi.
Hanke toteutetaan Suomen ympäristökeskuksen SYKEn, Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun sekä UFF ry:n (U-landshjälp från folk till folk i Finland rf) yhteistyönä ja hanketta koordinoi SYKE.
Lisätietoja
Tutkija Helena Dahlbo, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi