Suomen ympäristökeskuksen edeltäjä, vesi- ja ympäristöhallitus (VYH) oli hallinnollinen keskusvirasto, jonka toiminta keskittyi viranomaistehtävien hoitamiseen sekä vesi- ja ympäristöpiirien toiminnan koordinoimiseen. SYKE perustettiin vuonna 1995. Perustamisen jälkeen organisaatio etsi vielä rooliaan: ovatko toiminnan fokuksessa viranomaistehtävät, asiantuntijatehtävät vai tutkimus?
Vuosien saatossa tutkimuksen ja sitä myötä julkaisemisen merkitys on kasvanut. Ensimmäisen kerran julkaisulukuja raportoitiin vuoden 1998 toimintakertomuksessa. Vuonna 2001 käynnistyi strategisten mittareiden kehittämishanke. Siinä yhdeksi toiminnan vaikuttavuuden mittariksi valittiin julkaisujen määrä julkaisutyypeittäin eriteltynä.
SYKEn julkaisujen määrä julkaisutyypeittäin vuosina 2001–2019. Julkaisujen määrä on kasvanut. Esimerkiksi vuodesta 2001 vuoteen 2019 vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden määrä on kolminkertaistunut.
Julkaisujen merkitys toiminnan vaikuttavuuden mittarina synnytti tarpeen tuottaa toimintakertomuksen ohella julkaisemiseen keskittyviä katsauksia. Katsauksissa kuvataan julkaisujen määrän lisäksi julkaisemisen laatua: avoimen julkaisemisen osuutta tieteellisestä julkaisemisesta, julkaisujen jakautumista suomalaisen tieteellisten julkaisukanavien luokitusjärjestelmän JUFO-luokkiin sekä kansainvälistä ja kotimaista yhteisjulkaisemista. Avoimella julkaisemisella tarkoitetaan sitä, että julkaisu on vapaasti luettavissa Internetin välityksellä.
Ensimmäinen, vuonna 2011 koostettu julkaisukatsaus oli parisivuinen, vuoden 2019 katsauksessa sivuja oli jo kolmetoista.
Avoimen julkaisemisen osuus kasvaa
SYKEn julkaisutoiminnan muutos heijastelee tiedejulkaisemisen kentän muutosta laajemminkin: kiinnostus julkaisemisen lukuihin ja etenkin avoimen julkaisemisen osuuteen on kasvanut voimakkaasti.
Avoimesti julkaistujen vertaisarvioitujen artikkeleiden osuus tieteellisessä julkaisemisessa on SYKEssä kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2013 osuus oli 20 prosenttia, nykyisin se on jo yli 60 prosenttia. Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus on samalla aikavälillä kasvanut 42 prosentista 61 prosenttiin.
Yliopistojen julkaisemisen painotukset heijastuvat myös SYKEen. Julkaisut ovat yliopistojen keskeinen rahoitusperuste, ja julkaisujen laatu, eli JUFO-luokka, vaikuttaa rahoituksen määrään.
SYKEssä julkaisemisen määrälle on asetettu tavoitteet, mutta julkaisujen laatuluokka ei vaikuta rahoitukseen. Yliopistojen rahoitusmalli vaikuttaa kuitenkin välillisesti myös SYKEn julkaisemisen laatuun, sillä SYKEn tieteellisistä artikkeleista yli puolet on yhteisjulkaisuja suomalaisten yliopistojen kanssa. SYKEstä tehtiin tänä vuonna kansainvälinen arviointi. Arvioinnissa kannustetaan SYKEä julkaisemisessa johtajuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.
Julkaisujen kasvava merkitys vaatii uusia työkaluja
Koska julkaisuraportointi on näin tärkeässä roolissa, julkaisutietojen keräämiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Julkaisutiedoista osa saadaan tietokannoista automaattisesti, osa taas kirjoittajilta itseltään. Automaattisen seurannan ulkopuolelle jäävät etenkin kotimaiset julkaisut.
SYKEssä otetaan vuonna 2021 käyttöön julkaisutietojärjestelmä JUSTUS, jonka avulla julkaisutiedot siirtyvät reaaliaikaisesti julkaisu- ja tutkimustietovarantoihin. Tutkimustietovaranto, eli tiedejatutkimus.fi-portaali, kattaa julkaisut, tutkijat ja organisaatiot, aineistot, infrastruktuurit, rahoittajat ja tutkijoiden muut aktiviteetit. Portaalin ansiosta julkaisutietojen löydettävyys paranee ja tutkijoiden asiantuntijaprofiilien näkyvyys kasvaa. Myös pääsy avoimiin artikkeleihin ja tutkimusaineistoihin helpottuu.
Tiedekustantajat veloittavat avoimen julkaisemisen artikkeleista käsittelymaksuja (Article Processing Charge, APC). SYKEssä avoimen julkaisemisen maksuja seuraa SYKEn tietopalvelu, joka vastaa myös tieteellisten tietokantojen ja lehtien hankinnasta. Näin tieteellisen julkaisemisen kustannukset tiedetään kattavasti. Tämä myös osaltaan auttaa kehittämään avointa julkaisemisesta.
Julkaisemisen merkitys tutkimustyön rahoitukselle ymmärrettiin jo yli kahdeksankymmentä vuotta sitten: akateemisiin piireihin vakiintui fraasi Publish or Perish. Se pitää yhä paikkansa!
Heli Myllyniemi on toiminut yli kymmenen vuotta SYKEn julkaistutoiminnan seurannassa. Vapaa-ajallaan hän kasvattaa lähiluomuruokaa Helsingin Meilahden viljelypalstalla. Hänen kotonaan on koiria kahdeksan tassun verran.
Katja Hilska-Keinänen toimii SYKEn tietopalvelun ryhmäpäällikkönä. Työssään hän edistää avoimen tieteen tavoitteita. Vapaa-ajallaan hän harrastaa ulkoilua, mökin rakentamista ja kaiken uuden opiskelua.
Syken toimintakertomus 2019
Kansainvälinen arviointi: Suomen ympäristökeskuksen työ vaikuttavaa ja laadukasta , SYKEn tiedote 18.11.2020
SYKEn julkaisukatsaus elokuu 2020 (pdf)
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.