Suomen ympäristökeskus SYKE selvittää yhdessä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa, minkälaisia ohjauskeinoyhdistelmiä tarvitaan, jotta suomalaisten kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki saadaan puolitettua vuoteen 2035 mennessä.
Ohjauskeinot liittyvät ruoan kulutukseen, asumiseen, liikkumiseen ja muiden tavaroiden ja palveluiden kulutukseen. Tutkijat arvioivat ohjauskeinojen ja niiden yhdistelmien vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta, toteutettavuutta, hyväksyttävyyttä ja riskejä.
”Tunnistamme ja arvioimme erityyppisiä ohjauskeinoja kullekin kulutuksen osa-alueelle ja poikkileikkaavasti. Kulutuksen muutokset voivat olla tehokkaita keinoja torjua ilmastonmuutosta. Kulutus ja tuotanto ovat kytkeytyneitä toisiinsa ja tämä vuorovaikutus on huomioitava ohjauskeinoja arvioitaessa ja kehitettäessä”, tutkija Marja Salo Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen professorin Eva Heiskasen mukaan tärkeä osa tutkimusta on koota laajan tutkijajoukon näkemyksiä ohjauskeinoista.
”Tiedämme, että tutkijoilla on erilaisia käsityksiä ohjauskeinojen toimivuudesta ja hyväksyttävyydestä. Tutkimme, kuinka kulutukseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi tuotteita tai niiden käyttöä koskevilla määräyksillä, uudenlaisilla taloudellisen ohjauksen keinoilla, tukemalla kestävämpien palvelujen tarjonnan ja kysynnän kohtaamista markkinoilla, sekä muuttamalla valintaympäristöä esimerkiksi työmatkaliikkujia tuuppaamalla”, Heiskanen sanoo.
Ohjauskeinoyhdistelmien arvioinnissa otetaan huomioon myös kiertotaloudelle asetetut tavoitteet, niin että ohjauskeinot edistävät kulutustuotteiden elinkaaren pidentämistä, korjauspalveluiden ja uudelleenkäytön houkuttelevuutta, jätteen määrän vähentämistä, yhteiskäyttöpalveluita, jakamistaloutta sekä vähäpäästöisten kulkutapojen käyttöä. Ruoan osalta huomiota kiinnitetään ravitsemuksellisten tavoitteiden toteutumiseen samanaikaisesti päästövähennysten kanssa.
Kotitalouksien kulutuksella on merkittävät päästövaikutukset
Suomen kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt olivat 73,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuonna 2015. Kotitalouksien kulutuksen päästöjen osuus on tästä noin 66 prosenttia. Kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki muodostuu liikenteestä, asumisesta ja ruoan ja muiden tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta.
Vuonna 2015 hieman yli puolet kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljestä syntyi Suomessa ja loput ulkomailla eli tuontituotteiden kulutuksesta. Kulutuksen hiilijalanjäljen pienentäminen edistää Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2035. Kulutuksen hiilijalanjäljen pienentäminen kohdistuu myös Suomen rajojen ulkopuolella syntyviin ilmastopäästöihin.
Vuodesta 2015 vuoteen 2019 suomalaisten kotitalouksien henkilöä kohden laskettu hiilijalanjälki on pysynyt jokseenkin samalla tasolla, vaihdellen 10 tonnin molemmin puolin. Työn aikana lasketaan kulutuksen hiilijalanjälki vuosille 2020 ja 2021.
Kestävän kulutuksen ohjauskeinot (KULO) toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimus valmistuu alkuvuodesta 2023.
Hankkeen sivut
Lisätietoja
Tutkija Marja Salo, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 029 525 1131, etunimi.sukunimi@syke.fi
Tutkimusprofessori Eva Heiskanen, Helsingin yliopisto, puh. 050 321 0190 etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.