Tiedote 6.11.2017 klo 15.03
Arktisen neuvoston jäsenmaiden mustan hiilen päästöt vuonna 2015 (milj. kg)
Vaikka Arktisen neuvoston jäsenmaiden oma osuus globaaleista mustan hiilen päästöistä on vain 6 prosenttia, niiden osuus mustan hiilen aiheuttamasta arktisen alueen lämpenemisestä on noin kolmannes.© Marianna Korpi / SYKE
Bonnissa keskustellaan tulevina viikkoina ilmastonmuutoksen rajoittamisesta ja Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamisesta. Suomen ympäristökeskus on tuottanut ilmastonmuutoksen hillinnän tueksi tietopaketin siitä, miten nokipöly eli musta hiili lämmittää erityisesti arktista aluetta ja miten näitä päästöjä voidaan hillitä.
Arktinen alue on maapallon ilmaston jäähdyttäjä. Jos sen jäähdytysteho heikkenee, koko maapallon lämpeneminen kiihtyy entisestään. Arktisten mannerjäätiköiden sulaminen aiheuttaa myös merenpinnan nousua.
Viesti ilmastoneuvottelijoille on, että vaikka ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tärkeintä rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä, myös mustan hiilen päästöjä voi ja pitää vähentää. Tähän päästään ottamalla käyttöön parhaat tekniset ratkaisut ja tiukentamalla päästörajoituksia.
”Mustan hiilen päästöjen vähentäminen kannattaa, sillä se, toisin kuin hiilidioksidi, poistuu nopeasti ilmakehästä. Siksi toimet myös vaikuttavat nopeasti. Lisäksi mustan hiilen päästöjen vähentäminen tuottaa merkittäviä terveyshyötyjä”, SYKEn ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hildén korostaa. Hildén toimii parhaillaan Arktisen neuvoston Musta hiili ja metaani -asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajana.
Pohjoisten alueiden omat päästöt merkittäviä
Arktinen alue lämpenee yli kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Arviolta 20–25 prosenttia pohjoisen alueen lämpenemisestä aiheutuu mustasta hiilestä. Sitä päätyy ilmaan puun, muun biomassan ja hiilen poltosta kotitalouksissa, tieliikenteestä, maatalouden ja rakentamisen työkoneista sekä teollisuudesta ja energialaitoksista. Mustaa hiiltä syntyy myös metsäpaloista sekä öljykenttien ylijäämäöljyn ja -kaasun polttamisesta eli soihduttamisesta.
Mustan hiilen aiheuttama arktisen alueen lämpeneminen johtuu suurimmaksi osaksi etelästä tulevista päästöistä, jotka kulkeutuvat ilmavirtojen mukana pohjoiseen. Maailman mustan hiilen päästöistä suurin osa, noin 60 prosenttia, on peräisin Aasiasta. Vaikka arktisen alueen maiden omat päästöt suhteessa Aasian päästöihin ovat pienet, niiden osuus mustan hiilen päästöjen aiheuttamasta arktisesta lämpenemisestä noin kolmannes.
Arktisissa maissa tarvitaan vielä toimia
”Parhaiden teknologioiden käytöllä voidaan vähentää mustan hiilen lämmittävää vaikutusta arktisella alueella arviolta 0,25 astetta vuoteen 2050 mennessä. Arktisen alueen maissa kannattaa vähentää erityisesti liikenteen päästöjä ja rajoittaa soihduttamista öljyntuotannossa”, SYKEn erikoistutkija Kaarle Kupiainen listaa.
Vuonna 2015 arktisten maiden mustan hiilen päästöistä noin 40 prosenttia oli peräisin tieliikenteestä ja työkoneista. Arktisen alueen suuret energia- ja teollisuuslaitokset ovat jo paljolti ottaneet käyttöön mustan hiilen päästöjä vähentäviä tekniikkoja. Alueella on kuitenkin vielä myös vanhoja tehottomia laitoksia, joiden päästöt ovat suuret.
”Suomella on edellytyksiä tukea kehitystä uusilla teknologisilla ratkaisuilla. Myös vähäpäästöisen pienpolton kehittäminen ja sen käyttäminen on tärkeää. Suomen omat mustan hiilen päästöt ovat henkeä kohti laskettuna selvästi korkeammat kuin muissa Pohjoismaissa”, Mikael Hildén sanoo.
Arktinen neuvosto hyväksyi viime keväänä tavoitteeksi mustan hiilen päästöjen vähentämisen 25–33 % vuoteen 2025 mennessä. Maailmanpankki on tehnyt aloitteen soihduttamisen lopettamiseksi vuoteen 2030 mennessä, ja siihen ovat sitoutuneet kaikki arktiset öljyntuottajamaat.
Arktisen neuvoston tarkkailijamaiden mustan hiilen päästöt vuonna 2015 (milj. kg)
Maailman mustan hiilen päästöistä noin 60 prosenttia on peräisin Aasiasta.© Marianna Korpi / SYKE
Policy Brief on osa ympäristön tila tietopaketteja, jotka SYKE julkaisee tänä vuonna 100-vuotiaan Suomen ympäristön tilasta ja tulevaisuudesta. Ilmastonmuutosta käsittelevä Ympäristön tila -katsaus julkaistaan joulukuussa. Ensimmäinen, vesiaiheinen tietopaketti ilmestyi maaliskuussa, kiertotaloutta käsittelevä tietopaketti kesäkuussa ja kolmas tietopaketti kaupunkiluonnosta elokuussa.
Julkaisut
Lisätietoja
- Ohjelmajohtaja, Mikael Hildén,
Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 173, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Erikoistutkija ,
Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 326, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi