Uutinen 4.12.2018 klo 13.59
© Kuva: Anders Wideskott
Vesiviljely, matkailu ja muut vesistöjä hyödyntävät elinkeinot aiheuttavat vesistöille rasitusta. BlueAdapt-hankkeessa arvioidaan muun muassa vesiekosysteemien kykyä sietää rasitusta ja palautua siitä. Hankkeen tavoitteena on edistää kestävää sinistä kasvua.
Vesistöjä hyödyntävät elinkeinot, kuten matkailu, vesiviljely ja energiantuotanto, antavat toimeentuloa ja luovat hyvinvointia. Vesistöjen lisääntyvä käyttö tuo kuitenkin paineita vesistöjen ekosysteemeille. BlueAdapt-hankkeessa tutkitaan hyötyjen ja riskien yhteensovittamista. Hankkeen tavoitteena on kehittää keinoja hyödyntää vesistöjä kestävästi ja samalla edistää talouskasvua.
Ennakointi auttaa varautumaan
Ihmisen toiminta ja ilmastonmuutos aiheuttavat jatkuvaa painetta vesistöjen ekosysteemeille. Jossain vaiheessa paine voi tulla niin suureksi, että ekosysteemin toiminta romahtaa nopeasti eikä paluuta täysin entiselleen ole (engl. regime shift). Tällaisia rajuja muutoksia ovat esimerkiksi kirkkaan järven rehevöityminen ja rannikoiden pohjanläheisen veden happikato. Muutoksilla on usein vakavat seuraukset yhteiskunnalle ja taloudelle.
Palautuminen ei-toivotusta tilasta on hyvin vaikeaa, joskus jopa mahdotonta. Siksi vesiekosysteemien kynnysarvojen ennakointi ja sietokyvyn lisääminen ovat vesiensuojelun ja sopeutuvan ympäristönsääntelyn kannalta avainasemassa. Kynnysarvojen tunnistaminen vaatii syvällistä ymmärrystä systeemin toiminnasta ja taustalla olevista epälineaarisista ilmiöistä.
Hanke haastaa tutkijat pois kammioistaan
BlueAdapt-hankkeessa arvioidaan vesistöjen sietokyvyn rajoja ja niiden vaikutuksia sinisen kasvun potentiaaliin. Hanketta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto. Tavoitteena on tukea vesistöjä hyödyntävien tuotannonalojen uusiutumista niin, ettei vesistöjen hyvä tila vaarannu. Hanke tuottaa tutkimustietoon perustuvia sääntelyvälineitä ja politiikkasuosituksia.
Tavoitteisiin pääseminen vaatii tiivistä vuorovaikutusta sidosryhmien ja hallinnon välillä, ja myös eri tieteenalojen välillä. Tutkijoille järjestetään viestintä- ja vuorovaikutuskoulutusta ja heitä tuetaan sidosryhmäyhteistyössä. Tavoitteena on tutkimustiedon käyttökelpoisuuden lisääminen niin, että tietoa voitaisiin hyödyntää päätöksenteossa nykyistä paremmin. Tutkijoita opetetaan viestimään selkeästi ja heitä kannustetaan esimerkiksi kirjoittamaan blogeja ja käyttämään aktiivisesti sosiaalista mediaa.
Lisätietoa
Tutkija Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hankkeen johtaja Anna-Stiina Heiskanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Linkkejä