© Lauri Äystö
Lääkejäämien poistaminen jätevesistä herättää vilkasta keskustelua eri puolilla Eurooppaa. Myös SYKE tutkii, miten kuormitusta voitaisiin vähentää. Nykyisiä jätevedenpuhdistamoita ei ole suunniteltu poistamaan jätevedestä lääkejäämiä, eikä lainsäädäntö toistaiseksi aseta siihen vaatimuksia. Lääkejäämiä päätyy ympäristöön myös Suomessa, eikä niiden vaikutuksista ole vielä kattavasti tietoa.
Lääkejäämiä on havaittu ympäristössä jokaisella asutetulla mantereella. Vesiympäristöön aineet pääsevät pääasiassa kotitalouksien, hoitolaitosten ja lääketeollisuuden jätevesien kautta. Lääkeaineet voivat vaikuttaa esimerkiksi vesieliöiden käyttäytymiseen tai aiheuttaa niissä hormonaalisia muutoksia.
Kotitalouksien jätevesissä esimerkiksi ibuprofeenia
Kotitalouksien päästöt koostuvat elimistöstä erittyvistä lääkeaineista sekä väärin hävitetystä lääkejätteestä. Suomalaiset käyttävät vuosittain n. 120 000 kg ibuprofeenia, josta jätevedenpuhdistamolle on arvioitu päätyvän vuosittain sellaisenaan n. 8 000 kg. Puhdistamolla lääkeaineet pidättyvät lietteeseen, muuntuvat tai läpäisevät puhdistusprosessin päätyen vesistöihin. Ibuprofeenia onkin arvioitu päätyvän vesistöihin Suomessa vuosittain n. 130 kg.
Lainsäädäntöä ei ole – esiintymistä selvitetään EU:ssa
Suomen lainsäädännössä ei ole asetettu poistovaatimuksia jätevesien lääkejäämille. Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) tarkkailulistalla on seitsemän lääkeainetta: diklofenaakki, erytromysiini, klaritromysiini, asitromysiini, 17α-etinyyliestradioli, 17β-estradioli ja estroni.
Tarkkailulistan tarkoitus on tuottaa lisätietoa yhdisteiden esiintymisestä vesistöissä EU:n alueella. Jos seuranta-aineisto antaa aihetta, voidaan kyseinen aine lisätä VPD:n prioriteettiainelistalle, jolloin yhdisteelle asetetaan EU:n lainsäädännössä sitova ympäristölaatunormi. EU-komissio on tosin laatimassa strategista lähestymistapaa lääkeaineiden aiheuttamien ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja se voi poiketa ympäristölaatunormeihin perustuvasta lähestymistavasta.
Sveitsi ja Tanska edelläkävijöitä
Lääkejäämien poistamista jätevesistä tutkitaan laajasti ja käytännön toimiin on jo ryhdytty mm. Sveitsissä ja Tanskassa. Tanskassa hoitolaitokset nähdään nykyään pistemäisinä päästölähteinä kuten teollisuuslaitokset. Hoitolaitoksista yleiseen viemäriverkostoon johdettavalle jätevedelle ollaan Tanskassa asettamassa laatuvaatimuksia, ja useille lääkeaineille on siksi määritetty raja-arvoja.
Onnistuuko lääkejäämien poistaminen syntypaikalla – tutkimus käynnissä
SYKEn vetämässä EPIC-hankkeessa selvitetään mm. hoitolaitoksista ja kotitalouksista yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille päätyvää lääkeainekuormaa sekä sitä, miten ympäristöön päätyvää kuormitusta voidaan vähentää.
Hankkeessa tarkastellaan hoitolaitoksilla syntyvien jätevesien puhdistamista ennen niiden päätymistä kunnalliseen viemäriverkostoon. Viemärissä aineet laimenevat suureen vesimassaan, jolloin niiden havaitseminen ja poistaminen on haasteellisempaa. Hankkeessa tarkastellaan myös syntypaikalla tapahtuvan puhdistamisen kustannustehokkuutta verrattuna keskitettyyn puhdistamiseen vesihuoltolaitoksella.
Lisätietoja
Tutkija Lauri Äystö, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vanhempi suunnittelija Jukka Mehtonen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi