Uutinen 26.8.2020 klo 14.34
Metsähallituksen erikoisuunnittelija Jari Ilmonen ja Valonian vesiasiantuntija Jarkko Leka Kalaton-lammen rannalla keskustelemassa lampien inventointimenetelmistä © Janne Tolonen
Salon Kiikalassa ja Somerolla sijaitsevan Hyyppärän harjualueen pienvesien tilaa selvitetään uudessa METSO-yhteistoimintaverkostohankkeessa. Inventoinneilla kerätään tietoa erityisesti lampien ja purojen luontotyypeistä, luonnontilaisuudesta ja kunnostustarpeista. Laajasti metsänomistajiakin osallistavan hankkeen pohjalta on tavoitteena tuottaa alue-ekologinen suunnitelma, joka ohjaa jatkossa Hyyppäränharjun alueen hoito- ja kunnostustoimenpiteitä.
Hyyppärän harjualue on merkittävä pienvesikeskittymä
Hyyppärän harjualue on Kolmannen Salpausselän reunamuodostuma, joka yhdessä reuna-alueidensa kanssa muodostaa laajan luonnon monimuotoisuuskeskittymän. Alueesta osa on Natura2000-suojeluverkostoa.
Erityisen merkittävää alueella on laajojen ja harvinaisen luonnontilaisten suo- ja pienvesikokonaisuuksien esiintyminen. Alueella on muun muassa poikkeuksellisen edustavia pohjavesistä riippuvaisia luontotyyppejä kuten lähdepuroja, lähteikköjä ja lampia. Hyyppäränharjulla sijaitsee myös kolmen merkittävän vaelluskalavesistön latvavesiä (Uskelanjoki, Kiskonjoen-Perniönjoki ja Karjaanjoki). Vaikka pienvesien tila Etelä-Suomessa on yleisesti ottaen todella huono, on Hyyppäränharjulla poikkeuksellisen hyvin luonnontilaisena säilyneitä pienvesiä.
Laajat inventoinnit luovat pohjan jatkotoimenpiteiden arvioinnille
Hyyppärän harjualueen maastokartoitukset tehdään pääosin Metsähallituksen laatimien pienvesi-inventointimenetelmin ja sisävesien luontotyyppi-inventointiohjeen mukaisesti hankkeen tarpeisiin soveltaen. Metsähallitus on inventoinut samalla menetelmällä puroja jo 1990-luvun lopulta lähtien erityisesti Iijoen vesistöalueella.
Ennen maastossa tapahtuvaa kartoitusta lammille ja puroille on tehty paikkatietoon perustuva luontotyyppitarkastelu. Lammista saatavilla olevien vedenlaatutietojen perusteella lammet on luokiteltu ravinteisuuden ja humuspitoisuuden mukaisesti eri lampityyppeihin. Hankkeessa tehtävät maastoinventoinnit tuovat tietoa lampien ja purojen luontotyypeistä, luonnontilaisuudesta ja kunnostustarpeista. Tietoa voidaan hyödyntää myös valtakunnallisesti lampien ja purojen luontotyyppikartoituksissa ja pienvesien tilan arvioinnissa.
Valonian vesiasiantuntija Jarkko Leka tutkii lammen sammallajistoa © Janne Tolonen
Tavoitteena alue-ekologinen suunnitelma ja yhteistoiminnan parantaminen
Pienvesistä ja niiden lähiympäristöstä kerättävää tietoa hyödynnetään myöhemmin laadittavassa alue-ekologisessa suunnitelmassa. Suunnitelmassa esitetään muun muassa kunnostus- ja hoitosuosituksia pienvesille ja niiden lähiympäristöille. Suunnitelmassa huomioidaan virtavesijatkumot, alueiden kytkeytyvyys ja muu maankäyttö. Muun muassa vesistöjen ja pienvesien lähimetsille annetaan kunnostus- ja hoitosuosituksia.
Hyyppäränharjun Natura2000-alueella ja sen lähiympäristössä harjoitetaan muun muassa maa- ja metsätaloutta, maa-ainestenottoa ja vedenottoa. Tavoitteena on löytää uusia toimintamalleja, joissa maankäytön eri yhteyksissä voidaan samalla kunnostaa ja hoitaa elinympäristöjä. Pienvesien lisäksi alueella esiintyy muun muassa arvokkaita suokokokonaisuuksia, paahdeympäristöjä ja lehtometsiä.
Metsänomistajia ja toimijoita osallistetaan
Hankkeen alkuvaiheessa hankealueen metsänomistajia on tiedotettu hankkeen tavoitteista sekä mahdollisuuksista osallistua toimintaan. Yli 700 metsänomistajaa on lähestytty kirjeitse tai sähköpostitse ja hankkeelle on perustettu uutiskirje, jonka kautta metsänomistajat saavat jatkossa tiedon hankkeen tilaisuuksista ja muista mahdollisuuksista osallistua toimintaan.
Teksti:
Vesiasiantuntija Janne Tolonen, etunimi.sukunimi@valonia.fi, p. 050 518 7755
Vesiasiantuntija Jarkko Leka, etunimi.sukunimi@valonia.fi, p. 040 197 2265
Lisätietoja:
https://www.valonia.fi/metso
https://www.metsonpolku.fi/fi-FI/Tutkimus/Yhteistoimintaverkostot