© Mika Oraluoma
Vapaa-ajankalastuskulttuuri on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana kotitarvekalastuksesta kohti virkistyskalastusta ja suuria elämyksiä. Aktiiviharrastajat ovat huolissaan kalavesien ja -kantojen tilasta, koska esimerkiksi useimpien vaelluskalakantojemme tila on vähintään uhanalainen. Kalastajien vaikuttamiskeinot ovat samalla lisääntyneet.
Kalastusharrastajien asenteiden muutoksiin viime vuosina on vaikuttanut osaltaan Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) menestyksekäs kampanjointi kalastusharrastajien ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. Vuonna 2014 päättyneen Vastuullinen vapaa-ajankalastaja -hankkeen sekä vuonna 2015 aloitetun, osin Maa- ja Metsätalousministeriön rahoittaman Koolla on väliä -hankkeen avulla on lisätty kalastajien tietoisuutta uhanalaisista kalalajeista, kalastuksen ympäristövaikutuksista sekä vapaa-ajankalastajien omien valintojen tärkeydestä.
Konkreettista kalavesien kunnostusta
Vuoden 2017 aikana Koolla on väliä -hanke on pyrkinyt osallistamaan kalastuksen harrastajia vesistökunnostuksiin. On selvää, ettei nykyresursseilla ole mahdollista tai järkevää tehdä kaikkia pienvirtavesikunnostuksia virkamiestyönä, joten erilaisten hankkeiden ja talkootyön rooli on kasvanut. Talkootyön haasteena on kuitenkin osallistujien puute. Tähän ongelmaan Koolla on väliä -hanke pyrkii osaltaan vastaamaan.
Hankkeen myötä on tiedotettu lukuisten eri tahojen järjestämistä virtavesien talkookunnostuksista eri kanavissa, kuten sosiaalisessa mediassa sekä hankkeen nettisivuilla. Lisäksi hanke lanseerasi some-kuvakilpailun, jossa kalastuksen harrastajia kehotetaan osallistumaan talkookunnostuksiin, ottamaan siitä kuva ja lisäämään se Facebookiin tägillä #päiväkunnostuksille. Yhteistyötahona kampanjassa on Riverkeepers Oy, joka lahjoitti palkinnoiksi kalastuslupia Latokartanonkoskelle.
Käytännönläheinen kurssi
Lisääntyneen kansalaisaktiivisuuden myötä on tullut tärkeäksi kouluttaa talkookunnostuksiin osallistuvia ja niitä organisoivia henkilöitä. Koolla on väliä -hanke järjesti kaksiosaisen Virtavesien kunnostus -kurssin Vantaalla 8.–9.8.2017 yhteistyössä Vantaan kaupungin ja Kalastajan sähkön kanssa. Kurssin seminaariosuudessa esiteltiin laajasti kunnostukseen liittyviä aiheita noin 50 kuulijalle. Tutkija Jukka Syrjänen kertoi mielenkiintoisista eroista lohikalakantojen tilassa Pohjoismaiden välillä. Hänen mukaansa erot eivät selity lisääntymis- ja poikasalueiden laadullisilla eroilla, vaan enemmänkin kalastuskulttuuriin liittyvillä seikoilla. Anssi Eloranta esitteli valtavan haasteen vaelluskalojen ja muiden virtavesieliöiden elinkiertoon kertoessaan erilaisista rumpuratkaisuista – Suomen n. 90 000 vesistörummusta joka kolmas on täydellinen ja joka toinen ajoittainen vaelluseste! Iktyonomi Velimatti Leinonen Vantaanjoen ja Helsingin seudun Vesiensuojeluyhdistyksestä kertoi jokitalkkari-mallista ja lisääntymisalueiden huollosta Vantaanjoen vesistössä. Nämä ja muut kuullut esitykset ovat ladattavissa kurssin nettisivuilta.
Kurssin käytännön osuudella tehtiin kutusoraikoita sekä poikasalue Vantaankoskelle. Vantaan purotalkkarit olivat kartoittaneet sopivat kohteet etukäteen ja kunnostusmateriaalit toimitettiin Vantaan kaupungin puolesta. Sora-ämpäreitä oli kantamassa noin 15 innokasta kunnostajaa. Toivottavasti kunnostuksen tuloksena saadaan muutamia taimenenpoikasia jo ensi keväänä. Kurssi pyritään järjestämään myös ensi vuonna, mahdollisesti Keski-Suomessa.
Lisätietoja:
Kalatalousasiantuntija Mika Oraluoma, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry, etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi
Koolla on väliä- hankkeen nettisivut