Vesirutto on vallannut pahoin Kuusamon Vuotunki-järven.© Heikki Tahkola
Haitallinen vesistöissä kasvava vieraslaji kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on levinnyt satoihin järviin pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta sitä esiintyy runsaina kasvustoina myös Koillismaalla ja Lapissa. Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja ProAgria Oulu kehittävät kolmivuotisessa hankkeessa uusia tapoja poistaa vesiruttoa vesistöistä kestävällä tavalla. Myös uusia tapoja hyödyntää sitä selvitetään: vesirutto näyttäisi soveltuvan erinomaisesti lisäsyötteeksi biokaasulaitoksen mädätysprosessiin.
”Vesiruton ravinteet ja energia talteen- hankkeessa halutaan löytää taloudellisesti kannattava tapa hyödyntää vedestä nostettua vesiruttoa. Toiveissa on, että kasvin hyödyntämisestä saataisiin luotua elinkeinotoimintaa”, projektipäällikkö Ritva Nilivaara-Koskela Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.
Maanparannukseen, lannoitukseen, biokaasuksi
Hankkeessa vesiruttomassan käsittelyyn etsitään sopivia tekniikoita sekä arvioidaan hyödyntämisen taloudellista kannattavuutta maanparannuksessa ja lannoituksessa sekä biokaasuntuotannossa. Laajamittaisen vesiruton poiston ekologisia vaikutuksia vesistön tilaan selvitetään ja kehitetään menetelmiä mahdollisten haittojen minimoimiseksi.
Hankkeessa selvitetään järvestä nostetun vesiruttomassan esikäsittelyä ja säilöntää eri tavoin ja arvioidaan, mikä on vesiruton ominaisuuksien säilymisen kannalta paras varastointitapa. Vesirutto soveltuu erinomaisesti biokaasulaitoksen lisäsyötteeksi, ja sen potentiaali biokaasuntuotannossa selvitetään sekä laboratoriossa että maatilakokoluokan biokaasutuskokeissa.
Vesirutto voi tukahduttaa järven
Vesirutto voi muodostaa koko järven vesimassan täyttäviä kasvustoja. Näitä massakasvustoja esiintyy muun muassa Koillismaalla, jossa on vesirutolle suotuisia järviä hyvin paljon. Massakasvustoina esiintyessään vesirutto aiheuttaa vakavia haittoja järvien ekologialle sekä käytölle. Vesirutto leviää helposti uusille kasvualueille pienistäkin kasvin palasista, joten kasvin leviämisen hillitsemiseksi virkistyskäyttäjien on tärkeä muistaa puhdistaa välineensä siirtyessään vesistöstä toiseen. Vesirutto tukahduttaa muiden lajien kasvua ja kuollut kasvimassa kuluttaa hajotessaan runsaasti happea aiheuttaen happikatoa ja sitä kautta järvien rehevöitymistä. Vesirutto vaikeuttaa järvien virkistys- ja hyötykäyttöä merkittävästi. Vesiruton pahoin valtaamassa järvessä ei voi uida, veneillä eikä kalastaa.
Kuusamossa vesiruttotalkoot kahtena kesänä
Vesiruttoa korjataan laajamittaisesti vesistöstä kesällä 2019 ja 2020 Kuusamon Vuotunki-järvellä, jonka vesirutto on pahoin vallannut. Hankkeen tulosten perusteella voidaan arvioida tekniset ja taloudelliset edellytykset vesiruton lannoitus- ja maanparannuskäytölle sekä biokaasutuskäytölle. Lisäksi voidaan tunnistaa käytössä olevien korjuumenetelmien ja maatalouskoneiden kehittämistarpeita, jotta ne soveltuisivat mahdollisimman hyvin kostean ja rihmamaisen vesiruton käsittelyyn, ja saada selville eri menetelmäketjujen toimivuus. Vesistövaikutusten seurannan perusteella kehitetään vesiruton poiston suunnittelumenetelmiä niin, että korjuun haitalliset vaikutukset vesistössä voidaan minimoida.
Hankkeen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto/ Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus, Koneyrittäjienliitto ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry.
Lisätietoa
Projektipäällikkö Ritva Nilivaara-Koskela, Suomen ympäristökeskus p. 029 525 2052, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vesiruton ravinteet ja energia talteen- hanke:
https://www.syke.fi/hankkeet/elodeaII
https://www.syke.fi/hankkeet/elodea