© Hanna Ollikainen
Hiitolanjoki on ainoa jokemme, jossa esiintyy täysin luonnonvarainen järvilohikanta. Järvilohen lisäksi jokeen nousee Laatokan seliltä varsin kookkaaksi kasvavaa taimenta. Näiden uhanalaisten kalojen nousu pysähtyy Suomessa heti valtakuntien välisen rajan jälkeen Kangaskosken voimalapatoon. Kangaskosken jälkeen seuraavat vielä Lahnasenkosken ja Ritakosken vesivoimalat, joiden jälkeen lohella ja taimenelle olisi runsain mitoin kunnostettuja koskialueita lisääntymiseen ja poikastuotantoon.
Patokaupat vauhdittavat purkua
Nyt padoista pudotuskorkeudeltaan suurin on menossa purkuun. Hiitolanjoen Lahnasenkosken voimala on siirtynyt Vantaan Energia Oy:n omistuksesta Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle. Kauppakirja allekirjoitettiin kesäkuussa. Purkutöiden vaatima luvitusprosessi käynnistyy tämän vuoden aikana. Kaupan kohteena on Lahnasenkoski ja sen ympärillä Vantaan Energialle kuuluvat tilat. Virkistysaluesäätiö omistaa ennestään joen ranta-alueet molemmilla puolilla voimalaitosta. Hankinnan jälkeen alueesta muodostuu yhtenäinen jokimaiseman hallitsema virkistysalue. Kaupassa säätiön omistukseen siirtyvät myös voimalaitos ja patorakenteet.
Rautjärven kunta, Kaakkois-Suomen Ely-keskus ja Etelä-Karjalan liitto ovat vuodesta 2016 käyneet keskusteluja Hiitolanjoen kolmen pienen vesivoimalan (Kangaskoski, Lahnasenkoski, Ritakoski) omistajien kanssa. Päämääränä on padottujen koskien ennallistaminen Laatokan lohen ja taimenen vapaan nousun mahdollistamiseksi Suomen puoleisiin koskiin ja sivupuroihin, kuin myös koko joen ekologisen tilan parantaminen.
Haasteita riittää
Lahnasenkosken ennallistaminen ei vielä yksin ratkaise kalojen vapaata nousuyhteyttä latvavesien laajoille lisääntymisalueille. Sekä Kangaskoskelle että Ritakoskelle on kuitenkin asetettu kalatien rakentamisvelvoite, josta Hiitolanjoen Voima Oy on valittanut. Valituksen vuoksi velvoitepäätökset eivät vielä ole lainvoimaisia.
Myymällä kiinteistön Vantaan Energia Oy vapautuu osaltaan velvoitteesta. Koska säätiön tarkoitus ei ole jatkaa voimalaitostoimintaa, ei se myöskään rakenna betoniportaisiin perustuvaa teknistä kalatietä. Virkistysaluesäätiön tarkoituksena on palauttaa Lahnasen alue mahdollisimman lähelle luonnontilaansa, joskin alueen laajamittainen rakentaminen ja kulttuurihistorialliset arvot tuovat omat haasteensa ja rajoitteensa kunnostustöihin.
Tärkeä etappi
Lahnasen ennallistamisen myötä kertyy huomattavaa kokemusta voimalaitostoiminnan lopettamisesta ja padotun kosken ennallistamisesta. Haasteellista työtä tehdään laajan asiantuntijaverkoston voimin, jossa ovat virkistysaluesäätiön lisäksi mukana ELY-keskuksen ja Rautjärven kunnan edustus kuin myös Saimaan Vesi ja Ympäristötutkimus Oy.
Vesistökunnostusten ja vaelluskala-asioiden rintamalla Lahnasen ennallistamishanke on äärimmäisen positiivinen sekä monin tavoin vaikuttava kokonaisuus niin kunnostusosaamisen, ympäristönsuojelun kuin aluekehityksenkin kannalta. Mutta ennen kaikkea, Suomen ainoan luonnonvaraisen järvilohikannan nousuesteet alkavat vähentyä myös rajan tällä puolella!
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Hanna Ollikainen, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, etunimi.sukunimi@ekarjala.fi
Limnologi Matti Vaittinen, Saimaan Vesi- ja ympäristötutkimus Oy, etunimi.sukunimi@svsy.fi