Joutsenmerkkiä eli pohjoismaista ympäristömerkkiä voitaisiin kehittää edelleen kiertotaloutta edistäväksi niin, että kriteeristöä kehitettäisiin uudelleenvalmistetuille tuotteille ja ympäristöystävällisille jakamistalouden palveluille. Myös tuotteiden päivitettävyydelle, monikäyttöisyydelle ja muunneltavuudelle voitaisiin asettaa vaatimuksia.
Tämä käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen tuoreesta selvityksestä ”Circular Economy and the Nordic Swan Ecolabel”. Tehtävänä oli selvittää, miten Joutsenmerkin myöntämisperusteet edistävät ympäristöystävällisempää kulutusta kiertotalouden keinoin ja miten myöntämisperusteita voidaan kehittää. Selvitys on osa kolmivuotista hanketta, jota rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto.
”Joutsenmerkki on pohjoismaissa erittäin hyvin tunnettu ja kuluttajien arvostama merkki. Se on olemassa oleva työkalu, jolla voidaan ohjata paitsi kulutusta, myös tuotesuunnittelua ja tuotantoa haluttuun suuntaan. Näin ollen se soveltuu hyvin myös kiertotalouden edistämiseen”, tutkija Johanna Suikkanen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Suikkasen mukaan tutkimus osoittaa, että kriteereistä löytyy jo nyt hyvin tuotteiden pitkäikäisyyteen, kierrätysmateriaaliin, ja kierrätykseen liittyviä vaatimuksia. Kriteerejä päivitettäessä kiertotalouden periaatteet voitaisiin ottaa vielä paremmin huomioon tiukentamalla tuotteen kestävyyttä ja muita käyttöikää pidentäviä vaatimuksia kuten takuuta, korjattavuutta ja varaosien saatavuutta, sekä materiaalin ja komponenttien kierrätettävyyttä ja uusiokäyttömahdollisuutta koskevia vaatimuksia.
Hankkeessa selvitetään myös, mitä uutta tietoa EU:n ympäristöjalanjälkimenetelmä voisi tuoda Joutsenmerkin käyttöön ja näin vahvistaa ympäristöystävällisten tuotteiden kilpailuetua. Euroopan komissio on parhaillaan kehittämässä menetelmää tuotteiden elinkaaristen ympäristövaikutusten mittaamiseksi ja vertailukelpoisuuden parantamiseksi.
Kehitteillä oleva ympäristöjalanjälki kertoo esimerkiksi tuotteeseen liittyvistä hiilidioksidipäästöistä, vedenkulutuksesta ja vaikutuksista otsonikerrokseen ja rehevöitymiseen. Sen tarkoituksena on yhdistää erilaiset ympäristövaikutukset ja jalanjäljet yhteen arviointiin.
”Tehtävä ei ole helppo. Tuotehan saattaisi samanaikaisesti olla esimerkiksi materiaalitehokas ja vaikutukset vesistöjen rehevöitymiseen suhteellisen vähäiset, mutta ilmastovaikutuksiltaan huono. Eri ympäristövaikutuksille annettavista painotuksista sitten riippuisi, miten hyvän ympäristöjalanjäljen tuote saa. Ympäristövaikutusten moniulotteisuus on haaste sekä ympäristömerkinnöille että niistä viestimiselle”, Suikkanen sanoo.
Joutsenmerkki, kiertotalous ja ympäristöjalanjälki -hanke jatkuu vuoden 2018 loppuun. Selvitysten lisäksi hanke pyrkii antamaan suosituksia Pohjoismaiden ministerineuvostolle ja Euroopan komissiolle siitä, miten uusi ympäristöjalanjälki ja Joutsenmerkki voivat yhdessä edistää tuotteiden ympäristöystävällisyyttä.
Julkaisu
Hankkeen sivut
Lisätietoa
Tutkija Johanna Suikkanen, Suomen ympäristökeskus,
puh. +358 295 251 845, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ryhmäpäällikkö Ari Nissinen, Suomen ympäristökeskus,
puh. +358 295 251 457, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjoismainen ympäristömerkki