Uutinen 26.8.2020 klo 14.34
Vesiruton poistoa ELODEA II-hankkeessa © Ritva Nilivaara
Kanadan vesirutto (Elodea canadensis) on haitallinen vieraslaji, joka estää massakasvustoina esiintyessään vesistöjen virkistys- ja hyötykäyttöä sadoissa järvissä Koillismaalla ja Etelä-Suomessa. ELODEAII-hankkeessa vesiruttoa poistetaan Kuusamon Vuotungista raivausnuottauksella ja kehitetään biomassan hyötykäyttöä maanparannuskäytössä sekä biokaasulaitoksen lisäsyötteenä.
Vesiruttoa poistettiin raivausnuottauksella 9 tonnia
Hankkeen ensimmäisen maastokauden aikana elokuussa 2019 Vuotungista poistettiin raivausnuottauksella kahden vuorokauden aikana arvioilta 9 tonnia vesiruttobiomassaa. Raivausnuottauksesta vastasi kuusamolainen yrittäjä NetVeke, joka myös valmisti Vuotungissa käytetyn raivausnuotan. Vesiruttobiomassa nostettiin rannalle sekä käsiteltiin Vuotungin yhteisen kalaveden osakaskunnan ja paikallisten maatalousyrittäjien kanssa yhteistyössä. Raivausnuottaa sekä käsittelymenetelmiä on kehitetty edelleen ja hankkeen toinen maastotyörupeama on parhaillaan meneillään Kuusamossa.
Vesiruttobiomassa kerätään hyötykäyttöön © Ritva Nilivaara
Biomassa hyötykäyttöön
Vesiruton massakasvustot voivat täyttää lähes kokonaan järven matalia lahtia. Biomassan määrä on merkittävä, joten sen poistamisen lisäksi ravinteikkaan biomassan kannattava hyötykäyttö motivoisi paikallisia toimijoita järvikunnostuksiin. Aiemmassa ELODEA (https://www.syke.fi/hankkeet/elodea) hankkeessa lupaavimmiksi hyötykäyttövaihtoehdoiksi havaittiin maanparannuskäyttö sekä biokaasutuotannon lisäsyötteenä käyttäminen.
Ravinteeksi pellolle
Vesiruttobiomassa sisältää paljon ravinteita, ja niiden hyödyntäminen olisi tärkeää. Vesiruton maanparannuskäyttöä tutkitaan levittämällä biomassaa käsittelemättömänä suoraan pellolle merkityille koealoille lannoitteeksi. Koealoilla viljellään nurmea sekä perunaa. Aiemmassa hankkeessa havaittiin vesirutolla olevan perunatauteja torjuvia vaikutuksia, ja lupaavien tulosten perusteella tutkimuksia jatketaan myös tässä hankkeessa sekä laboratoriossa että peltokokeilla.
Vesiruton keräämistä hyvässä yhteiistyössä © Ritva Nilivaara
Biokaasulaitoksen lisäsyötteeksi
Vesirutolla on korkea biokaasutuotantopotentiaali, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi maatilakokoluokan biokaasulaitoksella lisäsyötteenä. Järvikunnostustoimien yhteydessä biomassaa syntyy kerran vuodessa useita tonneja. Biokaasulaitokselle vesiruttoa voidaan syöttää pienissä erissä, joten sen säilöminen on hyötykäytön kannalta tarpeen. Hankkeessa toteutettiin ensimmäisellä maastokaudella säilöntäkokeet, joiden perusteella vesiruton säilöminen muurahaishapolla tai biologisella säilöntäaineella on mahdollista, jolloin biokaasun tuotantopotentiaali säilyy.
Vesiruton energia ja ravinteet talteen (Elodea II) hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto EAKR, Maa- ja vesitekniikan tuki Ry, Koneyrittäjien liitto ja Marjatta ja Eino Kollin säätiö. Kolmevuotisen (2019-2021) hankeen toteuttavat Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja ProAgria Oulu.
Teksti ja lisätietoja:
Tutkija Ritva Nilivaara, Projektipäällikkö, puh. 0295252052, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
ELODEA II-hankkeen verkkosivut: https://www.syke.fi/hankkeet/elodeaII
