Humusta virtaa merkittävästi tulvatilanteissa. Kevättulva Simojoella 15.5.1997. © Esko Kuusisto
Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvän tiedon hajanaisuus ja synteesien puute vaikeuttavat tutkimustulosten kokonaisvaltaista hyödyntämistä maankäyttösektorilla. Maaperän ja puuston hiilinielujen vahvistaminen on tärkeää, mutta myös vesistöt toimivat sekä hiilen varastona että kasvihuonekaasujen lähteinä prosessoiden maa-alueilta huuhtoutunutta hiiltä ja ravinteita.
Kokonaisvaltaisilla tarkasteluilla kohti luonnonvarojen käytön kokonaiskestävyyttä
SysteemiHiili-hankkeen päätavoitteena on parantaa menetelmällisiä valmiuksia ja ymmärrystä maankäytön muutosten vaikutusketjuista ja kokonaisvaikutuksista sekä tukea ilmastoviisaiden, kestävien ja kustannustehokkaiden ratkaisujen käyttöönottoa kansallisella, alueellisella, valuma-alue- ja paikallisella tasolla. Hankkeen läpileikkaavina teemoina ovat valuma-aluenäkökulma, systeemisyys, kokonaisvaltaisuus ja yhteiskehittäminen. Hanke tuottaa toimintaympäristön muutoksia ennakoivia ratkaisuehdotuksia, joilla maa- ja metsätaloutta ja muuta maankäyttöä saadaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä suunnattua ilmastokestävämmäksi.
Hankkeen kuvaus
Työpaketit (TP), vastuuorganisaatiot sekä työpakettien vastuuvetäjät (kursiivilla).
Hankkeessa arvioidaan metsien ja peltojen kasvillisuuden ja maaperän hiilitasetta sekä hiilen huuhtoutumista maa-alueilta vesistöihin. Lisäksi kehitetään ekosysteemipalvelukonseptiin perustuva järjestelmä hiilivirtojen hallintaan valuma-aluetasolla, jota sovelletaan ja arvioidaan hankkeen kohdevaluma-alueilla (TP 1).
Hankkeessa tutkitaan hiilen vapautumista maankäytöltään erilaisilta valuma-alueilta ja arvioidaan vesistöihin huuhtoutuneen hiilen ilmastovaikutuksia, sekä haetaan ratkaisuja, jotka hillitsevät ilmastovaikutusta ja vesien tummumista. Hankkeessa laaditaan ensimmäinen kansallinen arvio vesistöjen hiilivirroista ja –taseesta (TP 2).
Hankkeessa kehitetään kuormituksen arvioinnissa ja vesienhoidon suunnittelussa käytettävän valtakunnallisen VEMALA-mallin hiililaskentaa ja integroitujen vaikutusten arviointia hyödyntäen työpaketeissa 1 ja 2 tuotettua aineistoa. Kehitetyllä VEMALA-mallilla arvioidaan ilmastonmuutoksen ja maankäytön muutosskenaarioiden vaikutuksia pilottialueilla, sekä vaikutukset hiilikuormitukseen ja kulkeutumiseen sekä hiilidioksidipäästöihin valuma-aluetasolla (TP 3).
Hankkeessa myös lisätään valmiuksia systeemianalyyttisten menetelmien tarkoituksenmukaiseen soveltamiseen monimutkaisten kokonaisuuksien hahmottamiseksi ja toimenpiteiden keskinäisen paremmuuden arvioimiseksi yli sektorirajojen (TP 4). Käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden uusien maankäyttövaihtoehtojen ja niitä edistävien ohjauskeinojen hyväksyttävyyttä tutkitaan hankkeessa yhteiskuntatieteellisillä menetelmillä (TP 5).
Turvetuotantoalueiden jälkikäyttövaihtoehtojen ilmastovaikutuksista sekä kokonaiskestävyydestä muodostetaan kokonaiskuva, minkä lisäksi tuotetaan maanomistajille ja muille toimijoille aineistoa tukemaan sosiaalisesti kestävää siirtymistä uuteen maankäyttöön ilmasto- ja ympäristövaikutukset huomioiden (TP 6). Maankäytön muutosskenaarioita ja ohjauskeinoja testataan ja kehitetään sektorirajat ylittävillä menetelmillä hankkeen pilottialueella Pohjois-Savossa, sekä edistetään valtakunnallisten ilmastotavoitteiden saavuttamista maakunnan alueellisessa ilmastotyössä (TP 7).
Hankkeessa myös aktiivisesti edistetään ja tuetaan vaikuttavaa ja innostavaa vuoropuhelua ja viestintää hankkeen sisällä sekä eri työpakettien tutkijoiden ja sidosryhmien välillä. Yhteistyötä ja verkostoitumista tuetaan myös muiden aihepiirin hankkeiden kanssa (TP 8).
Toteutus
SysteemiHiili-hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja -varastoja. Lisää toimenpidekokonaisuudesta täällä: mmm.fi/maankayttosektorin-ilmastosuunnitelma.
Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö 70 % rahoituksella vuosina 2021-2023. Omarahoituksen osuus on 30 %. Hankkeen konsortioon kuuluu tutkijoita ja asiantuntijoita Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE), Luonnonvarakeskuksesta (Luke), Itä-Suomen yliopistosta (UEF) sekä Savonia ammattikorkeakoulusta. Hankkeen keskiössä on tiivis yhteiskehittäminen ja vuorovaikutus eri osapuolten ja sidosryhmien kanssa. Hankkeen pilottialueet sijaitsevat Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.
Uutiskirje
SysteemiHiilen uutiskirje ilmestyy 2-4 kertaa vuodessa. Mikäli haluat tiedon uutiskirjeen ilmestymisestä sähköpostiin, ota yhteyttä toimitukseen (sara.todorovic@syke.fi) tai viestinnän yhteyshenkilöön (yhteystiedot alla Lisätietoja-kohdassa).
Lisätietoja
- Hankkeen johtaja, Ryhmäpäällikkö Mika Marttunen, Suomen ympäristökeskus Syke, p. +358295251411, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Hankkeen varajohtaja, Tutkimusprofessori Martin Forsius, Suomen ympäristökeskus Syke, p. +358295251118, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Työpaketti 1: Erikoistutkija Virpi Junttila, Suomen ympäristökeskus Syke, p. +358295251098, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Työpaketti 2: erikoistutkija Ahti Lepistö, Suomen ympäristökeskus Syke, p. +358295251367, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Työpaketti 3: Hydrologi Inese Huttunen, Suomen ympäristökeskus Syke, p. +358295251195, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Työpaketti 4: Erikoistutkija Jyri Mustajoki, Suomen ympäristökeskus Syke, p. +358295251802, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Työpaketti 5: Professori Lasse Peltonen, Itä-Suomen yliopisto UEF, p. +358504667204, etunimi.sukunimi@uef.fi
- Työpaketti 6: Tutkija Aleksi Räsänen, Luonnonvarakeskus Luke, p. +358505624400, etunimi.sukunimi@luke.fi
- Työpaketti 7: Tki-asiantuntija Tuomo Eskelinen, Savonia ammattikorkeakoulu, p. +358447856613, etunimi.sukunimi@savonia.fi
- Viestinnän yhteyshenkilö: Viestintäasiantuntija Katri Haatainen, Suomen ympäristökeskus Syke, p. +358295251135, etunimi.sukunimi@syke.fi