Uutinen 27.6.2022 klo 10.44
© Riku Lumiaro
Suomen ympäristökeskus menestyi Suomen Akatemian syyshaussa 2021. Suomen Akatemia myönsi yhteensä yli 1,2 miljoonaa euroa neljälle SYKEn tutkimukselle, jotka käsittelevät yhteiskunnallisesti kiinnostavia ja ajankohtaisia tutkimusaiheita. Rahoitetut hankkeet kuvastavat SYKEn monipuolista tutkimusta ja osaamista.
”SYKEn uudet akatemiahankkeet edustavat koko sitä tiedon arvoketjua, joka tukee kestävyysmurrosta. Tutkittua tietoa tarvitaan ekosysteemien ja yhteiskunnan sekä näiden vuorovaikutuksen ymmärtämiseen”, sanoo SYKEn tutkimusjohtaja Eeva Primmer.
Tutkimusten aiheet käsittelevät esimerkiksi kasvihuonekaasu dityppioksidin kiertoa, kotieläinten paikkaa ruokajärjestelmässä sekä ihmisen suhdetta veteen.
Johtavan tutkijan Heli Saarikosken akatemiahankkeessa tarkastellaan tiedon yhteistuotantoa ympäristökiistojen ratkaisemisen apuna. ”On todella innostavaa jatkaa aikaisemmassa hankkeessa aloitettua työtä ja pureutua uusiin mielenkiintoisiin tapauksiin - ympäristötutkimuksen kentällä ei ole pulaa kiistanalaisista tietointensiivisistä kysymyksistä”, toteaa Saarikoski.
Syyshaussa 2021 rahoitetut SYKEn hankkeet
Tutkijatohtori Dana Hellemann: Sedimentin dityppioksidin kierto muuttuvassa rannikkomeressä (BENNO)
- Rahoitusosuus SYKElle 265 244 €
Rannikkosedimentit ovat merkittäviä kasvihuonekaasu dityppioksidin (N2O) tuotannossa ja sitomisessa. Dana Hellemannin post doc -tutkimuksessa arvioidaan, onko Itämeren rannikko tulevaisuudessa N2O:n lähde vai nielu tutkimalla mikrobiologisia prosesseja. Tutkimuksessa selvitetään nykyisiä ja tulevaisuudessa N2O:n kiertoon vaikuttavia mikrobiologisia prosesseja Itämeren rannikkosedimenteissä hyödyntämällä mikroantureita sekä toiminnallisten geenien ilmentymistä. Kokeilla ja kenttähavainnoilla saadun aineiston avulla mallinnetaan eri skenaarioita. Tulokset edistävät ymmärrystä rannikoiden kasvihuonekaasupäästöistä.
Johtava tutkija Heli Saarikoski: Tiedon yhteistuotanto ympäristökiistoissa (JOINED)
Ympäristöpoliittisissa ristiriidoissa myös tieto on usein kiistanalaista. Kiistojen ratkaisemiseksi tarvitaan uusia osallistavia tietokäytäntöjä, joiden avulla tutkijat, sidosryhmätahot ja päätöksentekijät voivat oppia toisiltaan ja rakentaa yhteistä tietopohjaa. Tutkimushankkeessa sovelletaan tiedon yhteistuotantoa kahteen ajankohtaiseen ympäristöpäätöksentekotilanteeseen. Hankkeessa jatketaan CORE-hankkeessa käynnistettyä työtä merimetsoja koskevassa kiistassa. Toiseksi aiheeksi valitaan tietointensiivinen ympäristöristiriitatilanne, joka on ajankohtainen vuosina 2023–2024. Hankkeessa tarkastellaan myös paikallistietämyksen ja kansalaistiedon tuomista osaksi tiedon yhteistuotantoprosesseja.
Tutkimusprofessori Minna Kaljonen: Kohti kotieläinten kestävää paikkaa ruokajärjestelmissä - vipupisteet systeemisen muutoksen edistämiseen (SustAnimalFood)
- Koordinoijana Helsingin yliopisto, rahoitusosuus SYKElle 299 999 €
Eläinperäisten ruoka-aineiden tuotanto ja kulutus on kiivaan ja politisoituneen väittelyn kohteena. Kotieläinten nykyinen rooli ruokajärjestelmissämme on kestämätön ympäristön kantokyvyn, ihmisten terveyden ja eläinten hyvinvoinnin kannalta. Toisaalta kotieläimet voivat parhaimmillaan tuottaa monia hyötyjä, esimerkiksi ravinteiden kiertoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyen. Hanke etsii kotieläinten kestävää paikkaa suomalaisessa ruoantuotannossa ja ruokavalioissa. Kuinka kotieläinten moninainen arvo löydetään uudestaan maatiloilla, maisemissa ja lautasilla? Millä keinoin siirtymä kestävään kotieläintuotantoon ja kulutukseen tapahtuu?
Erikoistutkija Kati Pitkänen: Veden taju - Huolenpitoa yli rajojen (SensIS)
- Koordinoijana Luonnonvarakeskus, rahoitusosuus SYKElle 224 552 €
Hoivaavan ja huolta pitävän ympäristösuhteen pohjalla on käsitys olemisen ja toiminnan yhteydestä omaan ympäristöön. Tämä on poikkitieteellisen Veden taju -hankkeen lähtökohta. Tiedettä ja taidetta yhdistävässä hankkeessa luodaan yhdessä erilaisten ihmisten ja sidosryhmien kanssa veden tajun rajakäsitteen. Tämän avulla henkilökohtaiset paikkasidonnaiset kertomukset ja toiminta on mahdollista kääntää veteen ja vedestä riippuvaisiin yhteisöihin kohdistuvaksi huolenpidoksi, jonka avulla voidaan lisätä ymmärrystä luontosuhteestamme ja parantaa ihmisen ja muun luonnon hyvinvointia.
Lisätietoja
-
Eeva Primmer, tutkimusjohtaja, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 521
-
Dana Hellemann, tutkijatohtori, Suomen ympäristökeskus SYKE, merikeskus, etunimi.sukunimi@helsinki.fi, p. 0403617505
-
Heli Saarikoski, johtava tutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE, ympäristöpolitiikkakeskus, alueidenkäytön hallinta -ryhmä, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 029 525 1589
-
Minna Kaljonen, tutkimusprofessori, Suomen ympäristökeskus SYKE, ympäristöpolitiikkakeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 252
-
Kati Pitkänen, erikoistutkija, Suomen Ympäristökeskus SYKE, ympäristöpolitiikkakeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. +358 295 251 101