Kaupunkilaisten asumismieltymykset ja elämäntavat ovat muuttuneet viimeisen kuuden vuoden aikana. Tämä käy ilmi tuoreesta Asukasbarometri 2016 -tutkimuksesta. Suomen ympäristökeskus on toistanut kyselyn joka kuudes vuosi vuodesta 1998 lähtien. Asumismieltymysten muutokset kannattaa ottaa huomioon kaupunkien kehittämisessä.
Urbaani asuminen on lisännyt suosiotaan jo pidemmän aikaa. Keskustamaisen kerrostaloasumisen suosio on kasvanut ja omakotitalojen vähentynyt. Viimeisen kuuden vuoden aikana asuinpaikan valintakriteereissä on tapahtunut muutos. Aiempaa useammin kodin toivotaan sijaitsevan alueella, jossa on hyvät joukkoliikenneyhteydet sekä hyvät mahdollisuudet kävelyyn ja pyöräilyyn.
Pyöräily – etenkin työmatkapyöräily – on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana huimasti. Pyöräilyyn siirtyneet ovat vastaavasti vähentäneet autoilua. Pyöräilyyn, kuten pyöräteihin ja kaupunkipyöriin, panostamalla voitaisiin vähentää kaupunkiliikenteen aiheuttamaa melua, huonoa ilmanlaatua ja kasvihuonekaasupäästöjä. Pyöräily myös edistää terveyttä. Pyöräilyn yleistymisen arvioidaan tuottavan vuosittain yli sadan miljoonan euron terveyshyödyt. Kaupunkitasollakin voidaan puhua useiden miljoonien eurojen hyödyistä. Jotta työmatkapyöräily voisi merkittävästi yleistyä, pyöräily pitäisi ottaa huomioon asuinpaikan lisäksi myös työpaikkojen sijaintia suunniteltaessa.
Erityisesti opiskelijat ja ikääntyvät arvostavat asumista keskustassa kerrostalossa. Suurin asumispreferenssien ja elämäntapojen muutos havaittiin kuitenkin 30–40-vuotiailla aikuisilla sekä lapsiperheillä. Kaupungit voisivat tarjota enemmän heille sopivaa kerrostalo- ja kaupunkipientaloasumista hyviltä paikoilta. Useimmille lapsiperheille oma piha on edelleen tärkeä asumisen kriteeri. Vaakakupissa painavat kuitenkin entistä enemmän myös muut kriteerit, kuten hyvät joukkoliikenneyhteydet. Palvelut halutaan kävelymatkan päähän. Asuinympäristöltä toivotaan elävyyttä. Esimerkiksi kahviloiden merkitys tapaamisen ja työnteon paikkoina on kasvanut.
Moni perhe, jossa on pieniä lapsia, on jo jäänyt asumaan kaupunkien ydinalueille. Muutoksen perusteella voidaan ennakoida, että myös kouluikäisiä lapsia ja nuoria tulee asumaan kaupunkien ydinalueilla entistä enemmän. Kerrostaloasuntojen kysyntää keskustoissa ja lähellä palveluja lisää myös se, että ikääntyneen väestön määrä kaupunkialueilla kasvaa voimakkaasti lähivuosikymmeninä. Ikääntymisen myötä yhä pidempi osuus elämästä vietetään pienissä asuntokunnissa.
Uusien pientaloalueiden avaaminen kaupunkien reunoilla ei nyt vastaa muuttuneeseen kysyntään. Sen sijaan tarvitaan täydennysrakentamista sijainniltaan hyville alueille.
Anna Strandell työskentelee vanhempana tutkijana Suomen ympäristökeskuksen Alueidenkäyttö-ryhmässä tutkimuskohteenaan asuminen ja rakennettu ympäristö.
puh. 0295 251 657
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.
Lisää aiheesta: