Korona iski ruokapalvelusektoriin pahasti. Monet lounasravintolat joutuivat laittamaan ovensa kiinni viime keväänä. Nyt syksyllä tilanne näyttää edelleen epävarmalta, kun etätyösuositukset työpaikoilla jatkuvat.
Työpaikoilla lounaspalveluita on kaivattu. Niin myös minä. Olen kaivannut terveellisiä ruokia, jotka joku on suunnittelut ja valmistanut minulle valmiiksi. Olen kaivannut laajaa kasvis- ja kalaruokavalikoimaa, ja tietenkin työkavereiden kanssa käytyjä keskusteluita ruuan äärellä.
Myös muut Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) työntekijät ovat kaivanneet työpaikan lounaspalveluita. Kartoitimme sykeläisten näkemyksiä viime keväänä etätyön vaikutuksista työntekoon, hyvinvointiin, ruokailuun ja liikkumiseen.
Koronakeväänä sykeläiset käyttivät merkittävästi vähemmän ruokapalveluja. Kyselyyn vastasi toukokuussa 2020 yhteensä 148 sykeläistä vastausprosentin ollessa 24.
Isoimmat muutokset ruokailussa koskivat lounasruokailua sekä ravintola- ja ruokapalveluiden käyttöä. Moni sykeläinen kertoi kaipaavansa lounasravintolan salaatteja ja turvautuvansa etätöissä enemmän einesten käyttöön. Monelta lounas oli jäänyt syömättä kokonaan.Toisilla syöminen oli muuttunut suunnitellummaksi, kun korona pakotti keskittämään ruokaostokset. Myös ylijäämäruokaa on hyödynnetty kotona paremmin. Yli viidennes sykeläisistä kertoi kasvisten käyttönsä vähentyneen hieman tai merkittävästi koronakevään aikana.
Ruokaturvassa on huomioitava myös ekologinen kestävyys
Useiden tutkimusten mukaan työpaikkojen tarjoamat lounaspalvelut auttavat työntekijöitä syömään terveellisesti. Lounaspalveluilla on keskeinen tehtävä hyvän ja terveellisen ravitsemuksen edistäjänä. Samaa tehtävää Suomessa toteuttavat koulujen, päiväkotien, oppilaitosten ja vanhusten kotihoidon ruokapalvelut.
Julkisin ja yksityisin varoin tuotetut ruokapalvelut ovat keskeinen osa suomalaista ruokaturvaa ja huoltovarmuutta. Aikojen saatossa ne ovat tasanneet merkittävästi ravitsemuksellisia eroja eri sosiaalisten ryhmien välillä ja opettaneet meitä syömään terveellisesti ja monipuolisesti.
Korona-ajan häiriöt muistuttivat meitä tästä ruokapalvelujen perustehtävästä. Kansainvälisessä keskustelussa on jo pitkään korostettu miten ruoan saavutettavuus ja ruoanlaittotaidot ovat keskeinen osa ruokaturvaa, ei vain ruoan riittävyys.
Sen lisäksi ruokaturvassa on huomioitava ekologinen kestävyys. Ruokaa on kulutettava ja tuotettava niin, että ruoan tuotannon ekologinen perusta ei häiriinny. Tutkimusten mukaan kestävän ruokaturvan takaaminen vaatii merkittäviä muutoksia viljelymenetelmiin ja ruokavalioon sekä ruokahävikin vähentämistä.
Ruokapalveluilla on merkittävä rooli ekologisen ruokaturvan vahvistamisessa Suomessa. Ne voivat vaikuttaa laajasti ruoan kulutukseen ja tuotantoon. Tutkimustemme mukaan ruokapalvelut voivat luoda kysyntää uusille tuotteille, mutta myös muokata ruokailutottumuksiamme.
Kouluissa vapaavalintainen kasvisruoka on parhaimmillaan monipuolistanut kouluruokaa ja työpaikoilla monipuolinen kasvis- ja kalaruokavalikoima on auttanut vähentämään lihan kulutusta lounaalla.
Ruokapalvelut tarvitsevat kuitenkin tuekseen aktiivista ruokapolitiikkaa, joka auttaa niitä toimimaan laajemman ruokaturvan puolesta. Uudessa SYKE Policy Brief -julkaisussa esitämme, että ympäristökriteerit pitäisi sisällyttää nykyistä vahvemmin ravitsemussuosituksiin. Tämä tarjoaisi ruokapalveluille yhtenäisen perustan kehittää ruokaturvaa ja huoltovarmuutta ekologisesti kestävällä tavalla. Näin myös me työntekijät saisimme nauttia kestävästä ja terveellisestä ruoasta lounaalla myös tulevaisuudessa.
Minna Kaljonen työskentelee SYKEssä johtavana tutkijana. Hän on ollut mukana kehittämässä ilmastoystävällistä lounasruokailua SYKEssä ja eri tutkimushankkeissa. Hän toimi myös vastuukirjoittajana juuri julkaistussa SYKE Policy Briefissä , joka esittää, että ympäristövaikutukset tulisi huomioida vahvemmin ravitsemussuosituksissa.
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.