Uutinen 18.9.2019 klo 11.10
BioRaEE-ryhmä Qvidjan vanhan linnan edessä © Kuva: Susanna Horn
Torstaina 12.9.2019 vietimme päivän Turun seudulla tutustuen kolmeen biokaasua tuottavaan kohteeseen, joista jokainen tarjosi hieman eri näkökulman biotalouteen. Mukana retkellä oli edustajia SYKEn lisäksi BioKympistä, Doranovasta, LUKEsta, Karelia ammattikorkeakoulusta, ympäristöministeriöstä ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.
Aloitimme retken Gasumin biokaasulaitoksesta, jossa käsitellään pääasiassa puhdistamolietteitä, mutta myös elintarviketeollisuuden biojätteitä. Laitosta ollaan parhaillaan laajentamassa siten, että vanha reaktorikapasiteetti (2x 3500 kuutiota) kasvaa 2 x 4000 kuutiolla. Laajennuksen keskeneräisyydestä johtuen näimme pääasiassa vanhaa prosessia biojakeen vastaanotosta aina kaasuvarastoon sekä mädätteen jatkoprosessointiin asti. BioRaEE-hankkeen kannalta mädätteen jatkoprosessointi olikin mielenkiintoinen oma kokonaisuutensa. Kiinteä mädätysjäännös kuljetetaan yhteistyökumppanille, joka jalostaa siitä multaa ja maanparannusainesta. Nestejäännöksestä konsentroidaan typpeä veteläksi, koostumukseltaan vanukasmaiseksi konsentraatiksi. Tämän jälkeen lopusta nesteestä erotellaan vielä ammoniakki teollisuuden käyttöön, joten kaikki hyödynnettävissä oleva pyrittiin ottamaan talteen. Uuden laajennuksen myötä laitoksen prosesseja muutetaan hieman erilaisiksi ja/tai modernisoidaan. Esimerkiksi hygienisointimenetelmä vaihdetaan vähemmän energiaa kuluttavaksi ja koko prosessi termofilisestä mesofiliseen. Laajennuksen myötä Gasum keskittyy lämmön ja sähkön sijaan enemmän liikenteen polttoaineisiin. Gasumin laitos edusti kypsää biokaasuliiketoimintaa ja oli osa toimivaa kumppanuusverkostoa Turun kyljessä.
Seuraava pysähdyspaikkamme oli Livia ammattiopisto Tuorlassa. Saimme nähdä ammattiopiston alueella toimivan biokaasulaitteiston, jossa oli yksi biokaasureaktori ja toinen jälkikaasutusallas. Syötteinä Liviassa käytetään sian lietelantaa ja peltobiomassoja. Kaasu Liviassa käytetään yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotantoyksikössä, josta saatiin vuosittain tuotettua yli 1 GWh energiaa omaan käyttöön. Mädätysjäännös separoidaan ja näitä neste- ja kiinteitä jakeita hyödynnetään lannoitteena ja maanparannusaineena alueen peltoviljelyssä. Laitteisto on ollut toiminnassa jo vuodesta 2011, joten Livialla näytti olevan varsin hyvä kokemus laitteiston toiminnasta sekä siitä, miten eri jakeet käyttäytyvät prosessissa. Livialla on todettu, että sopiva määrä puutuhkaa kaasutettavassa massassa parantavaa kaasuuntumista. Saimme myös nähdä Livian hakelämmityslaitteiston, sekä biokaasua hyödyntävät kuivurit. Nämä hyvin ylläpidetyt yksiköt antavat oppilaitokselle energiaa ja kierrätysravinteita ja innostavat opiskelijoita panostamaan bioenergiaan omilla maatiloillaan tai suuremman mittaluokan bioenergiajärjestelmissä.
Viimeinen kohteemme oli Qvidjan kartano Paraisilla. Alue oli vaikuttava kokonaisuus, joka oli melko itsenäisesti toimiva ekosysteemi eri maatalous-, energia- ja ravinteiden kierrätys- ja yllättäen myös hevosurheilun osakokonaisuuksista. Pääsimme tutustumaan Qvidja Kraftin tytäryhtiöksi perustettuun Q-Power-yhtiön teknologiaan, jonka tarkoitus oli valmistaa biometaania hieman eri raaka-aineesta ja eri tavalla kuin edellisissä paikoissa. Tässä tapauksessa biokaasua valmistetaan hiilidioksidista, esimerkiksi teollisuuden CO2-päästöistä, ja vedystä biometanoinnin avulla. Teknologia on innovatiivinen ja sille suunniteltiin liiketoimintamallia palveluliiketoiminnan muodossa. Q-Powerin tarkoituksena onkin päästä sen avulla kansainvälisille markkinoille. Mutta päällimmäisenä mieleen jäi tuo Qvidjan kokonaisuus; miten tuottaa ruokaa ja energiaa siten, että se rasittaa mahdollisimman vähän maaperää, vesistöä ja luonnon monimuotoisuutta. Kaiken taustalla tuntui tehokkuuden maksimoinnin sijaan olevan pidemmän aikavälin optimointi, eli kestävyys. Ja kirsikkana kakun päällä oli vielä tilan perinnekulttuuria kunnioittava vaikuttavuus – ikivanhan, jo 1400-luvulla perustetun tilan rakennuksia on suojeltu ja restauroitu yksi toisensa jälkeen. Jopa maantietä oli siirretty, jotta hevoset pääsevät laitumelle suoraan tallista. Tilanhoitaja Pekka Heikkinen näytti meille vielä vanhan linnan vankityrmän, joka kokovartalokahleineen ei kuulemma edustanut nykyajan henkilöstöjohtamista, mutta vaikuttava katsaus historiaan sekin. Ja jopa siellä vaalittiin vanhoille tyrmille tyypillistä luola-aukkohämähäkkiä.
Kokonaisuutena retki oli kaikin puolin onnistunut; kaikki kolme biokaasukohdettamme olivat erikokoisia, -näköisiä ja erityyppisten toimijoiden operoimia. Gasum oli Suomen mittakaavassa suuri yritys ja on selkeästi kasvava toimija myös biokaasupuolella. Livia puolestaan esitteli pienemmän tilamittakaavan prosessin, mutta opetuskäytössä varmasti vaikuttavuudeltaan suuri. Toivotaan siis, että opiskelijat kiinnostuvat asiasta yhä enemmän ja vievät oppia eteenpäin. Ja pisteenä i:n päälle Q-Powerin ja Qvidjan todella monipuolinen, varsin toisenlaista teknologiaa, useita erilaisia liiketoimintamalleja ja kestävää ruoantuotantoa edustava kaunis kokonaisuus.