Olen erikoistutkija Riina Antikainen ja koordinoin SYKEn kestäviin talousjärjestelmiin liittyvää tutkimusta. Vapaa-ajastani nautin kuntosalilla, joogassa ja keittiössä uusia reseptejä testaillen. Puh. 0295 251 146
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Euroopan komissio hyväksyi tällä viikolla kiertotalouspaketin, jolla edistetään Euroopan siirtymistä kiertotalouteen. Paketti pohjautuu viime vuoden kesällä julkistettuun ehdotukseen, jota on parannettu laajan kuulemiskierroksen kautta.
Kiertotalouspaketti on erityisen ajankohtainen nyt, kun ympäristöpolitiikkaa tehdään korkealla tasolla ilmastoneuvotteluissa. Monet kiertotalouden ratkaisut hillitsevät myös ilmastonmuutosta (Kuva).
Uusi paketti tarkastelee kiertotaloutta aiempaa laajempana kokonaisuutena. Jätemateriaalien kierrätyksen ja uudelleenkäytön lisäksi se korostaa aiempaa pontevammin uusia toimintamalleja kuten jakamistaloutta. Ehdotuksessa painotetaan myös kestävän tuotesuunnittelun ja yhdistetyn tuote- ja palveluliiketoiminnan merkitystä.
Kiertotalous on julkisessa ja poliittisessa keskustelussa suhteellisen uusi termi. Sen toi käyttöön Ellen McArthur -säätiö 2010-luvun alussa. Ajatus siitä, että on syytä vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöönottoa ja sulkea materiaalikiertoja, on kuitenkin ollut tieteellisessä keskustelussa jo pitkään. Sen juuret juontavat teollisen ekologian, ekologisen ekonomian ja ympäristöekonomian tutkimusympyröihin.
Tieteellisillä foorumeilla käyty keskustelu on vihdoin johtamassa käytännön ratkaisuihin. On erittäin tervetullutta, että poliittisella tasolla asian merkitys on tunnustettu. On nähty ne hyödyt, mitä kiertotalous voi tuoda samaan aikaan ympäristölle ja taloudelle.
Kiertotalous avaa uusia polkuja ja merkittäviä mahdollisuuksia liiketoiminnalle ja kansantaloudelle. On arvioitu, että siirtyminen kiertotalouteen kasvattaisi Euroopan bruttokansantuotetta seitsemän prosenttiyksikköä verrattuna nykyiseen kehityssuuntaan. Suurin osa Euroopassa käytetyistä raaka-aineista tuodaan sen ulkopuolelta, joten kiertotalous voi vähentää myös tuontiriippuvuutta.
Kiertotalouden saaminen käytäntöön edellyttää kuitenkin suuria muutoksia. Kuluttaminen ei voi perustua omistamiseen samalla tavoin kuin ennen. Tuotteiden vuokraus ja jakaminen on nivottava osaksi yritysten liiketoimintamalleja.
Uusia toimivia ratkaisuja, teknologioita ja toimintamalleja on jo olemassa. Suomalaiset cleantech-yritykset ovat nähneet kiertotalouden mahdollisuutena kehittää liiketoimintamalleja. Hyviä esimerkkejä ovat muun muassa teollisuuden sivuvirtojen ja hukkaenergian hyödyntämiseen perustuvat teolliset symbioosit, koneiden ja laitteiden takaisinotto sekä uudelleenvalmistus, jätemateriaalien tuotteistaminen, tuotteiden leasing-mallit, autojen ja urheiluvälineiden jakamiskonseptit sekä käytettyjen vaatteiden uudelleenmyyntipalvelut.
Siirryttäessä kiertotalouteen poliittisella tahdolla ja aidolla markkinakysynnällä on tärkeä rooli. Uusien ratkaisuiden käyttöönotolle tulisi luoda edellytyksiä esimerkiksi lainsäädännön avulla ja asettamalla selkeitä tavoitteita. Ympäristölainsäädäntö voi parhaimmillaan tukea suomalaisten yritysten edelläkävijäasemaa. Sääntelyn on oltava pitkäjänteistä, ennakoitavaa ja poukkoilematonta.
EU:n kiertotalouspaketti luo raamit kiertotalouteen siirtymiselle. Suomessa pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa kiertotalous on nostettu yhdeksi kärkihankkeiden teemaksi. Nyt on aika varmistaa Suomessakin sen mahdollisuudet ja hyödyt yrityksille, ympäristölle ja yhteiskunnalle.
Kuva. Hiilineutraali kiertotalous on uudenlainen talousjärjestelmä, jossa arvonlisäys ja hyvinvointi saavutetaan käyttämällä merkittävästi nykyistä vähemmän luonnonvaroja (Mickwitz ym. 2014, SYKE Policy Briefs) © SYKE
Julkaisu
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.