© Kuva: Olli-Pekka Pietiäinen
Lähes kaikki yksityisautot Suomessa ovat bensiini- tai dieselautoja. Hybridiautot, joissa on bensiinimoottorin lisäksi sähkömoottori, ovat alkaneet kiinnostaa yhä useampia. Hybrideissä on yleensä melko pieni akku, jonka turvin voidaan ajaa sähköllä vain joitain kilometrejä, parahimmillaankin kymmeniä kilometrejä.
Jos autolla ylipäätään pitää ajaa, ilmaston kannalta paras vaihtoehto on sähkö- tai kaasuauto. Hallituksen tavoite on, että meillä on vuoteen 2030 mennessä 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa. Tällä hetkellä molempia on muutama tuhat. Ruotsissa on kymmeniä tuhansia kaasuautoja ja Norjassa vastaava määrä sähköautoja.
Kaasuautoissamme on lähes poikkeuksetta kaasutankin lisäksi myös bensiinitankki. Kaasuauto on ikään kuin bensiiniauto, jossa on lisävarusteena mahdollisuus ajaa kaasulla. Eikä tämä lisävaruste käytännössä edes maksa mitään. Tietyn automallin kaasuversio on lähes samanhintainen bensiiniversion kanssa.
Omassa kaasuautossani on 54 litran bensiinitankki ja 15 kilon kaasutankki. Ajossa ei huomaa mitään eroa siinä kummalla polttoaineella ajaa, ja vaihdon kaasusta bensaan voi tehdä ratin nappuloilla. Käynnistettäessä auto käyttää aina lyhyen hetken bensaa ja vaihtaa sitten automaattisesti kaasulle. Kun kaasu loppuu, matka jatkuu bensiinillä.
Ainoa ulkoinen ero tavalliseen bensiiniautoon on se, että kaasutankki on sijoitettu tilaan, jossa normaalisti on vararengas. Joudun käymään kaasutankilla vähän useammin kuin normaalisti bensatankilla. Autoni kuluttaa sekalaisessa ajossa 7,5 litraa bensaa tai 5 kiloa kaasua sadalla kilometrillä. Eli, jos molemmat tankit ovat täynnä, voin ajaa 300 kilometriä kaasulla ja 700 kilometriä bensiinillä ilman tankkauksia.
Kaasua on tarjolla kahta laatua: venäläistä maakaasua ja kotimaista biokaasua. Bensa maksaa tällä hetkellä noin 1,45 €/l. Kun muutetaan kaasu kiloista litroiksi energiasisällön avulla, niin maakaasu maksaa 0,74 €/l ja kotimainen biokaasu 0,93 €/l. Maakaasun käyttö on siis noin puolet ja biokaasukin noin 40 % edullisempaa kuin bensiinin käyttö. Kaasuautosta joutuu tosin maksamaan käyttövoimaveron, joka on keskimäärin 200 € vuodessa. Toisaalta Helsingissä kaupunkipysäköinnin saa sähkö- ja kaasuautoille puoleen hintaan. Suomessa on 38 kaasun tankkausasemaa ja lisää on rakenteilla. Asemista 25 omistaa Gasum, muut ovat esimerkiksi yksityisten maatalous-, elintarvike- tai jätehuoltoyrittäjien.
Kotimainen biokaasu lasketaan kasvihuonekaasuvaikutuksiltaan nollapäästöiseksi. Maakaasu on kasvihuonekaasuvaikutuksiltaan noin viidenneksen bensiiniä pienipäästöisempää. Kaasujen hiukkaspäästöt ovat myös selvästi pienemmät kuin bensiinin. Biokaasun raaka-aineena käytetään maatalouden, jätevesilaitosten, kotitalouksien ja teollisuuden biojätettä. Biojäte jalostetaan metaaniksi. Kaasua tuotetaan Suomessa jo noin 30 000 auton tarvitsema määrä. Potentiaalia olisi tuottaa sitä miljoonalle autolle.
Biokaasu on edullista, kotimaista ja vähäpäästöistä. Biokaasun käyttö luo työpaikkoja ja parantaa Suomen polttoaineomavaraisuutta. Kaasu voi tulevaisuudessa osaltaan tarjota ratkaisun myös energian kausivarastoinnille.
Lisätietoa
Perustietoa kaasuautoista
Kaasuautojen tankkausasemat
Suomen ympäristökeskuksen suunnitteluinsinööri Pasi Tainio ajaa kaasuautolla. ”Tankkaaminen ei ole koskaan tuntunut näin hyvältä.” Tainio näkee biokaasussa valtavan potentiaalin päästöjen vähentäjänä ja talouden tukijalkana.
puh. 029 525 1676
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.