Verkosta ostetaan tuotteita kiihtyvällä vauhdilla. Kansainvälisen postien teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset ostivat verkossa eniten tuotteita Kiinasta. Vuonna 2017 kaikista verkko-ostoksista 37 prosenttia tuli Kiinasta, kun vuonna 2016 määrä oli 21 prosenttia. Eniten suomalaiset ostivat verkosta vaatteita ja kenkiä sekä elektroniikkaa ja kosmetiikkaa.
Naapurimaissamme verkko-ostokset Kiinasta olivat vieläkin suositumpia: Ruotsissa 42 prosenttia ja Venäjällä peräti 79 prosenttia.
Verkko-ostaminen kuormittaa ympäristöä. Jokaisen tuotteen valmistus, kuljetus – mahdollisesti mantereelta toiselle useampaan kertaan - ja aikanaan käsittely kierrätyksessä tai jätteenä, kuluttaa luonnonvaroja ja energiaa.
Tavaran määrä on ratkaiseva. Verkosta löytyy tavarataivas, jossa hyvien tuotteiden lisäksi on myös paljon huonolaatuisiakin tuotteita.
Jos ostos ei miellytäkään, tuntuu edullisen verkko-ostoksen pois heittäminen jostain syystä hyvältä vaihtoehdolta. Mikäli tilattu tuote ei olekaan sopiva, paketti lähtee uudelle matkalle takaisin lähtömaahan ja uuden kokoinen tai värinen lähtee tilalle.
Vaaralliset aineet ovat uhka terveydelle ja ympäristölle
EU:ssa on tuotteille tiukat turvallisuusvaatimukset. Kemikaalien käyttäjät joutuvat rekisteröitymään ja tuotteiden valmistusta valvotaan. EU:n kemikaalilainsäädäntö ei luonnollisesti ulotu EU-maiden ulkopuolelle.
Syyskuussa käynnistyneessä Omalla vastuulla -kampanjassa muistutetaan aiheellisesti siitä, että EU:n ulkopuolelta ostettaessa kemikaalien aiheuttama vaara on olemassa ja se on itse arvioitava.
EU:n ulkopuolelta tulevien tuotteiden tai pakkausmateriaalien mahdollisesti sisältämät vaaralliset aineet ovat ympäristöriski. Ne päätyvät Suomessa käytön jälkeen joko kierrätykseen tai jätehuoltoon. Vaaralliset aineet jätteissä vaativat erityisiä jätehuollon toimia ja tämä lisää luonnollisesti kustannuksia. Nämä aineet voivat myös estää kokonaan materiaalin uudelleenkäytön.
Omalla vastuulla -nettisivuilta saa hyviä ohjeita välttää vääränlaisia ostoksia. Ympäristötietoisuus voi tuoda lisää näkökulmaa ostopäätöksiin, jotta muistaa ostaa tavaroita harkiten, vain tarpeellista ja kestävää. EU:n ulkopuolelta tilatuista tuotteista on itse arvioitava myös mahdollisten haitallisten aineiden aiheuttamat vaarat.
Päämääränä turvallinen kiertotalous
Hyvä kemikaalien hallinta mahdollistaa kiertotalouden kasvun. Hyvälaatuiset materiaalikierrot ovat kustannustehokkaita ja haitattomia. Turvallinen kiertotalous vaatii ponnisteluja yrityksiltä, jotta vaaralliset aineet tunnistetaan ja saadaan pois materiaalikierroista.
Kemikaalien hallintaa kiertotaloudessa säännellään useilta eri näkökulmilta, muun muassa tuote-, kemikaali-, ympäristö-, työturvallisuus- ja jätelainsäädännöllä. Haaste on suuri, minkä vuoksi yrityksille pitää tarjota yhteiskunnan tukea turvallisen kiertotalouden saavuttamiseksi.
Yritysten lisäksi myös yksityisten kuluttajien olisi tehtävä osuutensa. Kuluttaja tarvitsee myös tukea valinnoilleen ja sitä tarjoaa nyt Omalla vastuulla -viestintäkampanja.
Sari Kauppi on erikoistutkija SYKEn kestävän kiertotalouden strategisessa ohjelmassa.
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.
Taustaa: Mikä on vaarallinen aine
Ympäristölle ja terveydelle vaaralliset kemikaalit – sekä aineet että seokset – luokitellaan ryhmiin erittäin myrkylliset, myrkylliset, haitalliset, syövyttävät, ärsyttävät, herkistävät, syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat, lisääntymiselle vaaralliset.
Kemikaalien luokittelussa huomioidaan niiden välittömän, viivästyneen tai pitkäaikaisesta tai toistuvasta altistumisesta aiheutuva myrkyllisyys, syövyttävyys tai ärsyttävyys, herkistävyys, tai ns. erityisten vaikutusten (syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat ja lisääntymiselle vaaralliset vaikutukset) perusteet (www.kemikaalineuvonta.fi).
Esimerkiksi hitaasti hajoavat ja eliöihin kertyvät pysyvät orgaaniset yhdisteet (POP-yhdisteet) ovat vaarallisia aineita.