Yhteiskäyttöautojen tarjonta on lisääntynyt, niitä näkee yhä enemmän kaupunkien katukuvassa. Tätä on esimerkiksi Helsingissä edesauttanut muutos yhteiskäyttöautojen pysäköintilupaan. Lupa mahdollistaa yhteiskäyttöautojen pysäköinnin asukaspysäköintipaikoille. Vastaavanlainen lupa on käytössä muun muassa Vantaalla ja tämän vuoden alusta myös Tampereella.
Yhteiskäyttöautojen pysäköintiä on Helsingissä vastikään vielä helpotettu tuomalla pysäköintiluvan piiriin 4000 uutta pysäköintipaikkaa ja ulottamalla lupa laajemmalle alueelle.
Vaivaton pysäköinti edistää oleellisesti yhteiskäyttöautojen saatavuutta. Yhteiskäyttöautojen yleistymisen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat myös kansalaisten tietämys tarjolla olevista palveluista ja tottuminen niihin.
Vaihtoehto omalle autolle
Yhteiskäyttöautot ovat osa kestävän liikkumisen ratkaisupalettia, mutta eivät mikään maaginen ratkaisu. Yhteiskäyttöautot voivat pienentää kasvihuonekaasupäästöjä ja muita liikenteen päästöjä autokannan tehokkaamman käytön ja uusiutumisen myötä.
Turhien, vähällä käytöllä olevien autojen, väheneminen mahdollistaa kaupunkitilan tehokkaamman ja miellyttävämmän käytön. Yhteiskäyttöpalvelut lisäävät kansalaisten mahdollisuuksia kestävään liikkumiseen. Ne helpottavat arjen liikkumista ja niiden avulla voi säästyä rahaa, kun ei tarvitse ostaa omaa autoa.
Ei kuitenkaan ole itsestään selvää, että nämä hyödyt toteutuvat. Yhteiskäyttöautoilu ei saisi vähentää kestävämpien liikkumistapojen, kuten julkisen liikenteen, käyttöä. Pahimmillaan yhteiskäyttöautot voivat lisätä autoliikennettä entisestään, mikäli ne korvaavat julkista liikennettä, kävelyä tai pyöräilyä.
Yhteiskäyttöauto tulisi olla vaihtoehto oman auton omistamiselle. Tutkimusten mukaan siirtyminen oman auton käytöstä yhteiskäyttöautoiluun vähentää autolla liikuttuja kilometrejä. Yhteiskäyttöauto onkin hyvä vaihtoehto erityisesti autoilijoille, joiden omistusauton käyttöaste on pieni.
Kun yhteiskäyttöauto on riittävän helposti saatavilla ja sen käyttöön on totuttu, voi olla, ettei oman auton omistaminen tunnu enää kannattavalta. Yhteiskäyttöpalvelun käyttö voisi kasvaa esimerkiksi alueilla, joissa kotitalouksilla on jo yksi auto, ja kakkosauton hankkiminen on harkinnassa.
Taloyhtiöllä voisi olla oma yhteiskäyttöauto
Kaupungit voivat tuoda yhteiskäyttöautot mahdollisimman lähelle asukkaiden arjen tarpeita. Ne voivat esimerkiksi tarjota autoja omien työntekijöidensä ja kaupunkilaisten yhteiseen käyttöön. Näin ne voivat samalla kannustaa asukkaita kokeilemaan uusia teknologioita, kuten sähköautoja.
Kaupungit voivat tukea yhteiskäyttöautojen yleistymistä pienentämällä pakollisten pysäköintipaikkojen määrää taloyhtiöissä, joissa on yhteiskäyttöauto. Helsingissä näin on jo tehtykin. Kun taloyhtiö liittyy yhteiskäyttöautojärjestelmään, sen autopaikkojen vähimmäismäärä pienenee viidellä yhtä yhteiskäyttöautopaikkaa kohden.
Myös taloyhtiöt voivat edistää yhteiskäyttöautojen yleistymistä. Kun yhteiskäyttöauto on saatavilla asukkaan taloyhtiön pihalla, sen käyttö on vaivatonta. Vinkkejä yhteiskäyttöauton järjestämiseen taloyhtiöissä saa juuri julkaistusta oppaasta.
Yhteiskäyttöautoja taloyhtiöille tarjoavia yrityksiä on jo useita. Useimmiten taloyhtiön tehtäväksi jää vain pysäköintipaikan tarjoaminen. Mitä jos seuraavassa taloyhtiön kokouksessa ehdottaisit yhteiskäyttöautopalvelun hankkimista taloyhtiöönne?
Juha Peltomaa on SYKEn Kestävän kaupungistumisen ohjelman erikoistutkija, joka pendelöi työmatkat Pendolinolla ja hoitaa pakolliset autoilut biokaasulla.
Juha Peltomaa keskustelee aiheesta myös Tiedettä kaupungissa -tapahtuman paneelissa 10. tammikuuta. Tapahtuman aiheina ovat muun muassa kaupunkiliikenne, kaupungistumisen globaalit ja eurooppalaiset trendit ja monimuotoinen kaupunkikokemus. Keskiviikkona 9. tammikuuta alkava tapahtuma on osa Tieteen päiviä .
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa