Merentutkimusalus Aranda vastaanotettiin tutkimuskäyttöön syyskuussa. Nyt on alkanut aluksen koekäyttö- ja tutkimushenkilöstön koulutusvaihe. Henkilöstöä koulutetaan muun muassa aluksen uusien viestintä- ja näytteenottojärjestelmien käyttöön. Testaus- ja koulutusvaihe päättyy maaliskuussa 2020.
Aranda on Suomen merentutkimuksen ainoa avomerikelpoinen ja jäävahvistettu tutkimusalus. Peruskorjauksen tavoitteita olivat muun muassa energiankulutuksen ja päästöjen pienentäminen. Tutkimusalus on sekä asunto että työpaikka. Aluksella vietetään tutkimusmatkojen aikana myös vapaa-aika. Arjen tarpeita varten laivassa on keittiö, ruokala ja pesula. Näiden tilojen lämmitykseen, ilmastointiin, valaistukseen ja vesi- ja viemärijärjestelmiin kuluu energiaa keskimäärin saman verran kuin vastaavalta henkilömäärältä maissa.
Hiilidioksidipäästöjen määrään vaikuttaa eniten polttoaine
Eniten energiaa kuluu aluksen liikuttamiseen tutkimuspaikalta toiselle. Tuhannen henkilöauton painoinen kulkuväline kuluttaa suurimmalla nopeudella ajaessaan saman verran polttoainetta kilometriä kohden kuin kaksisataa henkilöautoa. Nopeuden pienentäminen viidenneksellä pienentää energiatarpeen puoleen. Tällöin myös hiilidioksidipäästöt puolittuvat.
Laivan päästöt ovat kahdentyyppisiä: energiaa ja ainetta. Energiasaastetta ovat esimerkiksi lämpö, valo ja melu. Ne ovat hukkaenergiaa, häviöitä. Ainepäästöjä ovat roskat, likavedet ja pakokaasut. Roskat ja likavedet otetaan talteen ja käsitellään myöhemmin kierrätyslaitoksissa. Pakokaasujen sisältämiä aineita muun muassa hiilidioksidia ei saada talteen.
Hiilidioksidipäästöjen määrään vaikuttaa suuresti laivalla käytettävä polttoaine. Vaihtoehtoja ovat dieselöljy, biodieselöljy ja vety. Biodieselin aiheuttama hiilidioksidin määrä on sama kuin vastaavan hiilipitoisuuden omaavan dieselöljyn. Jos polttoaineena on vety, se ei aiheuta polttokennossa palaessaan lainkaan hiilidioksidipäästöjä.
Mullistavin Arandan peruskorjauksessa tehty päästöjen pienentämiseen liittyvä uudistus on polttokennojärjestelmän koekäytön aloittaminen. Polttokennolaitteisto rakennetaan Euroopan unionin tuotekehitystuella. Sen teho riittää aluksen lämmitykseen ja valaistukseen. Esimerkiksi potkurin pyörittämiseen jäissä ei sen teho kuitenkaan riitä.
Tutkimusta voidaan lisätä päästöjen kasvamatta
Energian kulutusta saatiin pienenettyä ohjaamalla laivakoneiston jäähdytyslämpö aluksen lämmitykseen. Alukseen vaihdettiin myös energiatehokas led-valaistus. Energiankulutusta ja pakokaasupäästöjä pystytään nyt seuraamaan matkakohtaisesti. Seurantamittausten avulla tutkitaan olosuhteiden, kuten ilman lämpötilan, aallokon ja jään, ja tutkimus- ja reittisuunnittelun sekä potkurilaitteiden käytön
energiatehokkuuteen. Tulosten avulla kehitetään päästöttömämpää merentutkimusta.
Peruskorjatulla Arandalla tehtävää tutkimustyötä voidaan lisätä niin, että tutkimuskohtaiset hiilidioksidipäästöt pienenevät. Kuinka paljon? Se riippuu siitä, kuinka suuri paino asialle annetaan tutkimusmatkojen suunnittelussa. Arandalla tehtävä työ ei rajoitu pelkästään näytteiden ottoon. Alus on kelluva tutkimusasema, jossa on satoja neliöitä laatuluokitettuja laboratorioita. Siellä voidaan myös majoittaa kymmeniä merentutkijoita ja opiskelijoita.
Ylitarkastaja Jukka Pajalan työnkuvaan SYKEssä kuuluu muun muassa merentutkimusalusten kehittäminen sekä laiva- ja venetekninen asiantuntijatyö.
puh. puh. +358 295 251 491, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkimusalus Aranda
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa
© Kuva: Aleksi Honkakari/ Sideways Eigth Finland Oy