Nord Stream 2 -kaasuputken rakentamishanke Venäjän ja Saksan välille on taas noussut Suomessa mediakeskusteluun. Yksi esitetty argumentti on, ettei Suomen poliittisessa keskustelussa ole tuotu esiin hankkeen geopoliittisia näkökulmia vaan hankkeesta on keskusteltu lähinnä markkina- ja ympäristöperustein. Esimerkiksi europarlamentaarikko Ville Niinistö on todennut, että Suomen valtion virallisen linjan tulisi huomioida myös kaasuputken geopoliittinen merkitys Euroopan energiaturvallisuudelle.
Myös Nord Stream 2 -hankkeessa mukana olevan valtionyhtiö Fortumin julkinen kommunikointi hankkeesta keskittyy lähinnä talouteen ja markkinoihin.
Energiapolitiikan ja turvallisuuspolitiikan väliset kytkökset, synergiat ja konfliktit ovat vuosi sitten alkaneen viisivuotisen IDEALE -tutkimushankkeemme fokuksessa. Tarkastelemme näitä erityisesti vähähiiliseen energiajärjestelmään siirtymisen näkökulmasta.
Osana hanketta olemme analysoineet Suomen, Viron ja Skotlannin energia-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan julkisia strategiadokumentteja vuosilta 2006–2020. Strategia-asiakirjat ovat osa julkista keskustelua, sillä niiden kautta välitetään vallassa olevien päättäjien näkemyksiä ja linjauksia.
Suomen energiastrategiosta puuttuu laajempi turvallisuuskeskustelu
Kaikissa tarkastelluissa maissa energiaturvallisuus on keskeinen osa sekä energiapolitiikkaa että kansallista turvallisuuspolitiikka: Energiaturvallisuus muodostaa niin sanotun toiminnallisen päällekkäisyyden.
Sen sijaan Suomen energiastrategioissa laajemmat kansallisen turvallisuuden näkökohdat loistavat poissaolollaan. Niissä mainitaan vain ohimennen ilmastonmuutoksen vaikutukset kansalliseen turvallisuuteen ja tuulivoimaa kehitettäessä huomioidaan puolustusvoimien tarpeet. Sotilaallisiin uhkiin tai terrorismiin liittyviä turvallisuusnäkökohtia ei mainita.
Viron ja Skotlannin strategioissa on verrattain erilainen lähestymistapa. Niissä kiinnitetään enemmän huomiota geopoliittisiin näkökulmiin osana energiapolitiikkaa. Esimerkiksi Viron kansallinen energiasektorisuunnitelma 2030 viittaa maanpuolustukseen ja huomauttaa tarpeesta huomioida energiajärjestelmien suunnitellussa sotilaallisten iskujen mahdollisuus. Toisaalta kaikkien kolmen maan energiastrategioissa painotetaan ennen kaikkea taloudellisia, teknillisiä ja ympäristönäkökohtia.
Aihe on Suomessa erityisen ajankohtainen nyt, kun uuden kansallisen energia- ja ilmastostrategian valmistelu aloitetaan. Ehdotammekin tutkimuksemme pohjalta energia- ja ilmastopolitiikkaan uudenlaista avoimempaa turvallisuusajattelua. Siinä tulee huomioida vähähiilisen, uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvan energiajärjestelmän positiiviset ja negatiiviset turvallisuusvaikutukset sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit.
Huomioitava on muun muassa energiantuotannon hajautumiseen, mineraaleihin, kyberturvallisuuteen ja alueellisiin konflikteihin liittyvät riskit, uhat ja mahdollisuudet.
Samoin turvallisuuspolitiikassa tarvitaan perinteisen fossiilisiin polttoaineisiin keskittyvän energiaturvallisuuskeskustelun lisäksi uudenlaista vähähiilisyyteen liittyvää energiakeskustelua ja ilmastoturvallisuuden tarkastelua.
Olen tutkimusprofessori ja akatemiatutkija Paula Kivimaa SYKEn ilmastonmuutoksen strategisessa ohjelmassa. Nautin luontoretkistä ja lautapeli-illoista perheen kanssa.
Olen Marja Helena Sivonen ja toimin tutkijana SYKEn ilmastonmuutoksen strategisessa ohjelmassa. Rentoudun laittamalla ruokaa ja leipomalla, samalla salapoliisisarjoja katsoen.
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.