Aamuisin on mukavaa, kun saa nukkua pidempään. Perheen akuutit asiat voi hoitaa joustavasti työpäivän lomassa. Toisaalta työmatkapyöräily on jäänyt, ja kroppa on koetuksella työskentelystä ruokapöydän ääressä tai sängyllä istuen.
Moni meistä pandemia-ajan etätyöläisistä on pohtinut, miten haluaisi tehdä työtä tulevaisuudessa ja voisiko paikasta vapautuva työ mahdollistaa myös nykyisestä poikkeavia asumisvalintoja. Suomen ympäristökeskuksen henkilöstölle lokakuussa 2020 tehty etätyökysely tarjoaa näihin kysymyksiin mielenkiintoisia näkökulmia.
Suurimmalla osalla myönteisiä kokemuksia etätyöstä
Kyselyyn vastasi 283 sykeläistä, lähes puolet koko henkilöstöstä. Heistä 87 prosenttia on työskennellyt korona-aikana pääasiallisesti etänä. Suurin osa on työskennellyt lähes kokonaan kotona. Kolmannes vastaajista on tehnyt etätyötä myös vapaa-ajan asunnolla, osa sukulaisten tai ystävien luona.
Etätyöhön suhtaudutaan varsin positiivisesti, vaikka itse pandemia ja siihen liittyvät rajoitteet ovat aiheuttaneet negatiivisia tunteita. Verrattuna aikaan ennen koronaa yli kolmanneksella etätyöskentelyyn liittyvät ajatukset ja tuntemukset ovat muuttuneet myönteisemmiksi, alle viidenneksellä kielteisemmiksi.
Etätyön tuomana positiivisena muutoksena nähdään joustavuuden ja vapauden lisääntyminen arjessa. Työmatkaan ei kulu aikaa, jolloin muihin toimiin jää enemmän aikaa. Työskentelypaikan voi valita tarpeen mukaan ja työnteon voi rytmittää helpommin muun elämän kanssa. Monet pystyvät keskittymään työhön paremmin kotona.
Etäkokoukset ja -tilaisuudet ovat avanneet uusia näkökulmia: on helpompi olla monessa mukana ja kuulolla, eri puolilla Suomea asuvat ovat virtuaalimaailmassa keskenään tasa-arvoisia ja hiljaiset saavat paremmin äänensä kuuluviin chatin kautta. Moni iloitsee myös etätyön ja matkustelun vähenemisen tuomista ympäristöhyödyistä.
Kielteisiäkin puolia etätyöstä löytyy. Niistä yleisimpiä ovat huono työergonomia ja kunnollisen työpisteen puuttuminen. Työn ja vapaa-ajan raja on epäselvempi, jolloin työaika venyy helposti ylitöiksi.
Etäyhteyksien teknisistä ongelmista on jo osin päästy yli, mutta työhön liittyvät sosiaaliset suhteet, yhteistyö ja vuorovaikutus kärsivät. Jotkut ahdistuvat yksinäisyydestä, kun taas toisilla haasteena on työnteon ja lastenhoidon yhdistäminen.
Paikkariippumattomasta työnteosta ei haluta luopua
Korona-ajan kokemukset ovat merkittävästi vaikuttaneet toiveisiin työnteosta. Sykeläiset ennakoivat haluavansa työskennellä tulevaisuudessakin kotona jopa suuremman osa työajasta (keskimäärin 49 prosenttia) kuin toimipisteessä (38 prosenttia). Mökillä haluttaisiin työskennellä noin 6 prosenttia työajasta, lisäksi jonkin verran esimerkiksi etätyötiloissa, kahviloissa, sukulaisten luona ja junassa.
Toimistolla vietettävä työaika puoliintuisi pandemiaa edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna. Merkittävä osuus vastaajista ilmoitti myös halukkuutensa työskennellä joustavasti SYKEn eri toimipisteissä eri puolilla maata.
Asumiseen avautuu uusia vaihtoehtoja
Yli puolet sykeläisistä arvioi, että etätyön ja monipaikkaisen työn yleistyminen vaikuttavat heidän asuinpaikkansa valintaan tulevaisuudessa jonkin verran tai merkittävästi. Moni pohtii muuttamista pois pääkaupunkiseudulta, jos työmatka ei enää määrittele asuinpaikan valintaa. Osa on kiinnostunut maaseudulle muuttamisesta, osa toiseen suureen tai pienempään kaupunkiin muuttamisesta.
Useat suunnittelevat muuttoa perhesyistä, kuten muuttoa lähemmäs puolison työpaikkaa, lapsia, lapsenlapsia tai ikääntyviä vanhempia. Asumisvalintojen vapautumisen nähdään tuovan myös taloudellista säästöä, kun asunnon voi hankkia edullisemmalta alueelta tai luopua erillisestä työasunnosta kaupungissa.
Osa ennakoi viettävänsä entistä enemmän aikaa vapaa-ajan asunnolla. Jotkut haaveilevat työnteosta ulkomailla, toiset paikkojen vaihtelusta erilaisissa lyhytaikaisissa asumismuodoissa, kuten forenom- ja airbnb-asunnoissa.
Tilastojen mukaan pääkaupunkiseudun nettomuutto laski merkittävästi vuonna 2020. Sykeläisten vastauksista ilmeneekin, että tulevaisuudessa voisi olla potentiaalia muiden kaupunkien ja maaseudun kehitykselle, vaikka työmatka ei olekaan ainoa asumisvalintoihin vaikuttava tekijä.
Työntekijät toivovat joustavuutta työelämään jatkossakin. Se, kuinka usein työpaikalla on käytävä paikan päällä, on keskeinen ajuri muuttopäätöksissä tai monipaikkaisen elämän ratkaisuissa. Organisaatioiden etätyölinjauksilla pandemian jälkeen voi siis olla merkittäviä vaikutuksia ihmisten työnteon ja asumisen valintoihin ja jopa alue- ja yhdyskuntarakenteeseen.
Nykyistä tasapainoisempi aluerakenne ja useampi kasvukeskus olisi tavoiteltavaa, toisaalta yhdyskuntarakenteen hajautuminen kaupunkiseutujen sisällä aiheuttaa ongelmia.
Täytyy myöntää, että etätyömahdollisuudet ovat innostaneet ideoimaan radikaalimpia ratkaisuja omaankin asumiseen, mutta niiden aika on vasta, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa.
Anna Strandell työskentelee SYKEssä rakennetun ympäristön, asumisen ja monipaikkaisuuden tutkijana. Monipaikkaisuutta hän harrastaa mökillään merimaisemissa.
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.