Selvitimme ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa, miten ilmastovaikutuksia tulisi käsitellä ja ).
Asia on noussut entistäkin tärkeämmäksi nyt, kun pohditaan, miten koronakriisistä elpymistä voitaisiin edistää Kestävän kasvun ohjelmalla. Ohjelma edellyttää, etteivät investoinnit saa haitata ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Kaikkia isoja hankkeita, suunnitelmia ja ohjelmia tulisi tarkastella siis myös ilmastonäkökulmasta. Suomessa ympäristövaikutusten arvioinnit (YVA ja SOVA) tarjoavatkin tähän menettelyt. Ei kuitenkaan ole itsestään selvää, miten arvioinnit kannattaa toteuttaa.
Tähän asti ilmastovaikutuksia on käsitelty YVAssa ja SOVAssa vaihtelevasti, ja joissakin arvioinneissa ne on jätetty kokonaan käsittelemättä. Enenevässä määrin on kuitenkin toteutettu arviointeja, joissa eri toteuttamisvaihtoehtojen ilmastovaikutuksia on arvioitu monipuolisesti – ja viranomainen on tätä myös edellyttänyt. Arviointeja tekevien konsulttien osaaminen ja valmiudet ovatkin selvästi kehittyneet.
Vaikutusten suhteuttaminen alueelliselle tasolle on tärkeää
Ympäristövaikutusten arvioinneissa painotetaan perinteisesti hankkeen paikallisia ympäristövaikutuksia. Kasvihuonekaasupäästöillä ei kuitenkaan juuri ole paikallisia vaikutuksia. Yksittäisellä hankkeella ei myöskään ole suurta merkitystä kansallisella tasolla. Tiedämme kuitenkin, että kaikkia päästöjä on vähennettävä, jotta Suomi voisi saavuttaa hiilineutraaliustavoitteensa. Ratkaisu on suhteuttaa YVAssa ja SOVAssa päästöt esimerkiksi alueen, kunnan tai toimialan päästöihin ja ilmastotavoitteisiin.
Vaikkei voida antaa tarkkaa raja-arvoa sille, milloin hankkeen päästöt ovat merkittäviä, olennaista on arvioida, onko hankkeen ilmastovaikutus linjassa vai ristiriidassa alueellisten ja paikallisten ilmastotavoitteiden kanssa. Tarkastelussa on tarpeen huomioida sekä hankkeen suorat että epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt ja myös vaikutukset hiilinieluihin. Kiinnekohdan arvioinneille voivat tarjota kuntakohtaiset päästötiedot sekä alueelliset ja paikalliset ilmastotiekartat, joissa on hahmotettu haluttu päästökehitys.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa on myös tärkeää selvittää, mitä vaikutuksia ilmastonmuutoksella voi olla erityyppisiin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin. Esimerkiksi tulvien, myrskyjen ja hellejaksojen lisääntyminen vaikuttavat hankkeisiin eri tavoin, ja niiden aiheuttamien riskien tunnistaminen auttaa sopeutumisessa. Tarkasteluissa ilmastoskenaarion valinnan merkitys korostuu: Riskit voivat eri skenaarioissa poiketa toisistaan huomattavasti. Siksi YVAssa ja SOVAssa tulisi tarkastella toisistaan poikkeavia skenaarioita, ei vain yhtä.
Hyvät arvioinnit syntyvät yhteistyössä
Hankkeista vastaavilla ja suunnitelmia ja ohjelmia laativilla organisaatioilla on kasvavassa määrin kiinnostusta ilmastovaikutusten arviointiin, ja konsulteilla on laajeneva työkalupakki arviointien toteuttamiseen. ELY-keskusten yhteysviranomaisilla on tärkeä rooli vaikutusarviointien ohjaajina. Laadukkaat arvioinnit edellyttävät, että arviointitarpeista ja -kohteista käydään mahdollisimman hyvin jäsennelty keskustelu eri osapuolten välillä. Tuore raporttimme pyrkii tukemaan näitä keskusteluja.
Hanna Mela on tutkija SYKEn ilmastonmuutoksen strategisessa ohjelmassa, jossa hän keskittyy muun muassa kestävän liikenteen ja energian kysymyksiin. Kesällä hänet voi löytää melomasta.
Mikael Hildén johtaa SYKEn ilmastonmuutoksen strategista ohjelmaa. Hän tuli aikoinaan SYKEn edeltäjään kehittämään YVAa ja SOVAa. Kesä hänellä menee pienen perinnemaiseman hoitamisessa.
Ilmastovaikutusten arviointi YVAssa ja SOVAssa - vaikutusten tunnistaminen ja johdonmukainen käsittely (julkaisut.valtionevosto.fi)