Lääkejätteen asianmukaisesta palauttamisesta apteekkeihin tehtiin viimeksi vuonna 2019 kansallinen kyselytutkimus. Tutkimuksen mukaan noin 90 prosenttia kyselyyn vastaajista hävittää vanhentuneet tai tarpeettomat lääkkeet palauttamalla ne apteekkiin. Kuitenkin Lääkkeetön Itämeri -kampanjan vuonna 2020 Kantar TNS Oy:llä teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan vain 30 prosenttia vastaajista tiedostaa esimerkiksi sen, että myös käytetty lääkelaastari, eli depotlaastari, tulee käsitellä lääkejätteenä.
Lääkejäte on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi
Lääkkeet on kehitetty vaikuttamaan pieninä pitoisuuksina ja pienikin päästö voi aiheuttaa haittaa ympäristössä. Suomessa kaikki ihmisten tai eläinten terveydenhoidosta ja kotitalouksista peräisin oleva lääkejäte on valtioneuvoston asetuksella luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi. Vastuu asumisessa syntyvän vaarallisen jätteen, kuten lääkejätteen, vastaanotosta ja asianmukaisen käsittelyn järjestämisestä on kunnalla. Kotitalouksissa syntyvän lääkejätteen kerääminen on järjestetty pääsääntöisesti apteekkeihin kuntien ja apteekkien välisillä sopimuksilla.
Viemäriin huuhdotut lääkkeet kasvattavat ympäristöön päätyvää lääkeainekuormaa. Kotitalousjätteissä hävitetty lääkejäte taas voi ympäristöhaittojen lisäksi joutua väärään käyttötarkoitukseen, kuten lääkkeiden väärinkäyttäjien, lasten tai lemmikkien saataville, ja lääkeneulat voivat aiheuttaa pistohaavoja. Kotitalouksien muovinkeräys koskee vain muovipakkauksia, esimerkiksi lääkelaastaria ei tule hävittää muoviroskan mukana. Muovin kierrätyksessä lääkeaineet voivat myöhemmin päätyä kuluttajatuotteisiin kuten lasten leluihin.
Käyttämätöntä lääkettä ei aina tunnisteta lääkejätteeksi
Lääkelaastareita voidaan käyttää muun muassa hormonihoidoissa sekä mieliala-, muisti- ja kipulääkityksessä. Laastari menettää lääkinnällisen arvonsa, kun siinä on imeytyvää lääkeainetta jäljellä niin vähän, ettei toivottua lääkinnällistä vaikutusta enää saavuteta. Käytetty laastari voi kuitenkin sisältää vielä yli puolet, joissain tapauksissa jopa 95 prosenttia alkuperäisestä vaikuttavan aineen määrästä .
Käyttämätöntä lääkettä ei aina tunnisteta lääkejätteeksi, saatikka vaaralliseksi jätteeksi. Lääkepakkauksiin kuten pulloihin, ampulleihin, ruiskuihin ja tuubeihin jäänyt lääke, kuten nestemäisten ja voidemaisten lääkkeiden sekä inhalaatiojauheiden ja -nesteiden jäämät, ovat myös lääkejätettä siinä missä paremmin jätteeksi tunnistettavat tabletit ja kapselit.
Lääkepakkauksen hävitysohjeet voivat aiheuttaa hämmennystä
Lääkkeiden pakkausselosteissa on toisinaan ohjeita käyttämättömien lääkkeiden hävittämisestä, mutta ohjeet voivat olla ristiriidassa Suomen jätelainsäädännön tai suositusten kanssa.
Yhteiseurooppalaisissa keskitetyn myyntiluvan hakuprosesseissa lääkevalmisteen pakkausseloste on aina käännös englanninkielisestä, prosessissa hyväksytystä pakkausselosteesta.
Kansallisissa myyntilupamenettelyissä voi olla maakohtaisia eroja. Esimerkiksi lääkelaastarin pakkausselosteessa voidaan todeta: ”Jos asuinyhteisösi hävittää talousjätteen polttamalla, voit hävittää depotlaastarit talousjätteen mukana. Palauta käytetyt depotlaastarit apteekkiin mieluiten alkuperäispakkauksessa.”
Ohje antaa virheellisesti vaihtoehtoisen ohjeen lääkejätteen hävittämiseksi sekajätteenä, ja vain jälkimmäinen kehotus laastarien palauttamisesta apteekkiin noudattaa kansallista ohjeistusta. Suurpiirteiset tai kansallisen lainsäädäntömme kanssa ristiriitaiset ohjeistukset voivatkin osaltaan selittää epätietoisuutta lääkelaastarien asianmukaisesta hävittämistavasta.
Lääkejätteen asianmukainen hävittäminen on kotitalouksille helppoa
Lääkejätteen keräilystä kunnan kanssa sopimuksen tehnyt apteekki toimii kunnan jätelaitosten puolesta lääkejätteiden keräyspisteenä. Kuluttajat voivat palauttaa lääkejätteet ilman erillismaksua apteekkiin, mistä ne kuljetetaan vaarallisen jätteen käsittelyyn.
Vaikka Suomessa lääkejätteen asianmukainen käsittely on muihin Itämeren maihin verrattuna hyvällä mallilla, kuluttajat tarvitsevat mielestämme edelleen lisää tietoa kotitalouksissa syntyvän erityyppisen lääkejätteen asianmukaisesta hävittämisestä. Ohjeistusta tarvitsevat joiltain osin myös terveydenhuollon ammattilaiset.
Meille kuluttajille lääkejätteen asianmukainen hävittäminen on tehty helpoksi, ja meillä on näin mahdollisuus omilla toimintatavoillamme vaikuttaa ympäristöterveyteemme.
Taina Nystén on kehittämispäällikkö SYKEn kulutuksen ja tuotannon keskuksessa. Vuosina 2016–20 hän koordinoi monitieteistä EPIC-hanketta. Taina viestii ympäristöaiheista toisinaan myös maalamalla akvarelleja ja valokuvaamalla.
Lauri Äystö työskentelee tutkijana kulutuksen ja tuotannon keskuksen haitallisten aineiden ryhmässä, on osallistunut useisiin SYKEn lääkeainehankkeisiin (mm. EPIC, CWPharma, SUDDEN) ja toimii parhaillaan Itämeren alueen lääkeainefoorumin (BSR Pharma) vetäjänä. Ensikokemuksensa työelämästä Lauri sai 2000-luvun alussa lajitellessaan lääkejätteitä apteekin takahuoneessa. Nykyään hän viihtyy paremmin Excelin ja tilasto-ohjelmisto R:n ääressä.
Lääkkeetön Itämeri
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.