Vipuvaikutuskohdat (leverage points) ovat monimutkaisten järjestelmien, kuten esimerkiksi energia- ja ruokajärjestelmien, liikenteen ja kierrätysjärjestelmien kohtia, joissa tapahtuvat pienetkin muutokset voivat saada aikaan perustavanlaatuisia vaikutuksia koko järjestelmässä. Vaikutukset voivat kertautua koko yhteiskuntaan.
Vipuvaikutuskohtien perimmäinen ajatus pohjautuu vipuvoiman dynamiikkaan: Asettamalla vipu tiettyyn järjestelmän kohtaan voidaan pienellä muutosvoimalla saada aikaan suuri vaikutus. Vipuvaikutuskohta-ajattelun mukaan etenkin muutokset ajatusmalleissa ja maailmankatsomuksissa sekä yhteiskunnan perimmäisissä tavoitteissa voivat johtaa suureen ja nopeaan murrokseen. Näitä kutsutaankin järjestelmän voimakkaiksi vipuvaikutuskohdiksi.
Sen sijaan muutokset yksittäisissä yhteiskunnallisissa ohjauskeinoissa, kuten verotuksessa, tuissa, tekniikassa tai materiaalisissa rakenteissa, esimerkiksi kierrätysasteessa tai panttimaksussa, eivät yleisesti muuta ihmisten käyttäytymistä yhtä syvällisesti ja pitkäkestoisesti kuin maailmankatsomuksen muutokset. Näitä vipuvaikutuskohtia kutsutaan heikoiksi vipuvaikutuskohdiksi.
Toisaalta muutoksia voi tapahtua myös esimerkiksi siten, että panttimaksun aiheuttama käyttäytymisen muutos kierrätyksessä käynnistää oivalluksia ja perustavia ajattelutavan muutoksia. Eri ulottuvuuksissa ja vipuvaikutuskohdissa tapahtuvilla muutoksilla on siis keskinäisiä vuorovaikutuksia.
Myös heikoilla vipuvaikutuskohdilla voi olla tärkeä rooli
Kokeilemme vipuvaikutusajattelua SYKEn LEVERAGE-hankeessa kiertotalouden kontekstissa. Kiertotalous itsessään on uusi ajattelumalli, eli voimakas vipuvaikutuskohta.
Hankkeen pilotti keskittyi muovipakkausjärjestelmään. Avaintoimijoille järjestettiin aiheesta työpaja syyskuussa. Työpajan osallistujat koostuivat pakkausarvoketjun eri vaiheiden toimijoista, tutkijoista sekä julkisen ja yksityisen sektorin ja teollisuusjärjestöjen edustajista.
Työpajan tavoitteena oli tunnistaa pakkausjärjestelmässä jo tapahtuneita muutoksia, joilla on ollut merkittäviä vaikutuksia kiertotalouden edistämiseen. Lisäksi pyrittiin tunnistamaan potentiaalisia uusia vipuvaikutuskohtia. Tunnistetut vipuvaikutuskohdat liittyivät usein tiettyyn arvoketjun osaan, kuten esimerkiksi tuotesuunnitteluun, valmistukseen, käyttöön tai kierrätykseen. Ne liittyivät myös arvoketjujen sääntelyyn ja tiedonvälitykseen.
Yllättävä löydös oli se, että osallistujien arvioiden mukaan heikoillakin vipuvaikutuskohdilla voi olla hyvin tärkeä rooli. Esimerkiksi orgaanisten jätteiden kaatopaikkakielto ja lajitteluastioiden saatavuus havaittiin heikoiksi vipuvaikutuskohdiksi, joilla on kuitenkin ollut järjestelmän muutoksessa tärkeä rooli.
Työpajaan osallistuneilla oli konkreettisia ehdotuksia siitä, miten järjestelmää vähän muuttamalla voitaisiin saada muutosta aikaan, jos se rakenteiden ja säätelyn puitteissa olisi mahdollista. Esimerkiksi neitseellisten materiaalien tai kertakäyttömuovien verotus tunnistettiin mahdollisiksi vipuvaikutuskohdiksi.
Työpaljan perusteella heikkojen vipuvoimakohtien vaikutuksia ei pidä mielestämme aliarvioida.
Kaisa Korhonen-Kurki on SYKEn ryhmäpäällikkö ja erikoistutkijan, joka tutkii kestävyysmurroksen politiikkakeinoja. Vapaa-ajallaan hän ihmettelee kuinka vipuvaikuttaa oman elämän kestävyysvalinnoilla kohti suurempaa muutosta.
Susanna Horn on erikoistutkija SYKEn kestävän kulutuksen ja tuotannon keskuksessa. Hän tutkii elinkaarimenetelmien käyttöä ja kiertotaloutta. Systeemisten vipuvaikutusten lisäksi hän miettii vapaa-ajallaan myös pienempiä vipuvaikutuskohtia esimerkiksi sitä, miksi 5 minuutin päivittäinen kielenopiskelu ei tehnytkään häntä vuodessa sujuvasanaiseksi.
Vipuvaikutuskohta-ajattelu on yksi keino ymmärtää miten voimme muuttaa järjestelmiämme kestävimmiksi ja löytää keinoja kestävyysmurroksen kiihdyttämiseksi. Tule kuulemaan lisää hankkeen Research Bites -tilaisuuteen maanantaina 21.11. klo 14–15. Siellä aiheen asiantuntija Maraja Riechers Leuphanan yliopistosta luennoi aiheesta. Linkki Teams-kokoukseen
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.
© Kuva: Pexels/Ekaterina Bolovtsova