Luonnon monimuotoisuus vähenee ja luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut heikkenevät ennen näkemättömän nopeasti koko maapallolla. Luontokadon juurisyitä ovat laaja ja intensiivinen maankäyttö ja luonnonvarojen otto.
Suomessa talouden sektoreista metsäteollisuus, rakentaminen ja ruokajärjestelmä ovat avainasemassa tarkasteltaessa luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Näillä sektoreilla maankäyttö on voimakasta ja samalla niillä on keskeinen rooli Suomen taloudessa.
Kiertotaloustoimet käyttöön
Rakennusalalla ja metsäteollisuudessa voidaan vähentää neitseellisten luonnonvarojen ottoa ja lievittää maankäytön paineita kiertotaloudella. Positiiviset vaikutukset ulottuvat sekä kotimaahan että ulkomaille. Tutkimuksemme mukaan rakennusalalla toimivia keinoja ovat rakennusten käyttöiän pidentäminen, tilojen ja rakennusmateriaalien käytön optimointi sekä materiaalien uudelleenkäyttö.
Metsäteollisuudessa keskeisiä toimenpiteitä ovat materiaalitehokkuuden parantaminen ja puun kaskadikäytön lisääminen. Kaskadikäytöllä tarkoitetaan materiaalien tehokasta hyödyntämistä edistämällä materiaalien kertautuvaa käyttöä ja mahdollisimman korkeaa arvonlisää sekä materiaalihyödyntämistä ennen energiakäyttöä tai loppusijoittamista.
Kiertotaloustoimilla pystytään tyypillisesti vähentämään tuotantotoiminnan ja raaka-aineiden oton ympäristövaikutuksia koko tuotantoketjussa ja yli toimialojen.
Kierotaloustoimenpiteet, jotka lisäävät Suomen metsien käyttöä, voivat kuitenkin heikentää luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi uusiutumattomien raaka-aineiden korvaaminen puupohjaisilla ratkaisuilla voi heikentää luonnon monimuotoisuutta. Metsien kokonaiskäyttö onkin pidettävä luonnon kantokyvyn rajoissa. Metsien hoidossa on tärkeää ottaa käyttöön yhä enenevässä määrin luonnon monimuotoisuutta vahvistavia toimintatapoja.
Vaikutusten arviointi onnistuu eri alojen yhteistyöllä
Kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuuden suojelemista on tutkittu omina kysymyksinään paljon, mutta kiertotalouden yhteyttä luontokadon pysäyttämiseen on koluttu selvästi vähemmän.
Kiertotalouden vaikutusten arvioiminen onkin haastavaa, muttei mahdotonta. Arviointimenetelmät ovat puutteellisia, eivätkä analyysit ole systemaattisia eivätkä kattavia.
Kehitimme tutkimuksessamme arviointikehikon, jossa kiertotalouden vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen analysoitiin sekä kvantitatiivisilla että kvalitatiivisilla menetelmillä. Työssä hyödynnettiin ympäristölaajennettua panos-tuotosmallia (ENVIMAT) ja lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusarviointeja. Apuna käytettiin myös tutkimuskirjallisuutta sekä tutkimuksen työpajoissa syntyneitä materiaaleja.
Tuloksemme valottavat osaltaan mahdollisuuksia vähentää kiertotalouden avulla luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvaa painetta. Tarve lisätutkimukselle on kuitenkin suuri. Esimerkiksi indikaattoreita ja arviointimenetelmiä tulisi kehittää edelleen.
Mielestämme tulevaisuudessa on tärkeää arvioida entistä tarkemmin erilaisten kiertotaloustoimenpiteiden vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Samalla tulisi selvittää myös toimenpiteiden vaikutuksia talouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään. Tämä vaatii eri alojen asiantuntijoiden ja eri tieteenalojen yhteistyötä.
Enni Ruokamo on Syken erikoistutkija. Hän nauttii luonnon monimuotoisuuden ihailemisesta. Arjessaan hän välttää turhaa kulutusta ja kierrättää tavaroita aina, kun se on mahdollista.
Hannu Savolainen on Syken erikoistutkija ja ryhmäpäällikkö, joka kipparoi Luonnonvarojen käyttö -ryhmää. Hän seurustelee päivittäin Excel- ja R-ohjelmistojen kanssa. Vapaa-ajallaan hän muun muassa suunnistaa, edistää kiertotaloutta kestovaippasirkusta pyörittämällä ja pitää huolta mielenterveydestään soittamalla bassoa heviyhtye Noumenassa.
Lue myös:
Enni Ruokamo, Hannu Savolainen, Jyri Seppälä, Susanna Sironen, Milja Räisänen, Ari-Pekka Auvinen. Exploring the potential of circular economy to mitigate pressures on biodiversity, Global Environmental Change. Volume 78, January 2023.